Lukijalta: Hoidolla lisää kasvua Suomen metsiin

Länsi-Savo kertoi (LS 29.5.) kuvaannollisesti kissan korkuisin kirjaimin etusivulla: metsät eivät pelasta meitä hiilen päästöiltä. Herää kysymys, mikä muu pelastaa?

Varsin näkyvä uutisointi saa mielipiteet puolelleen henkilöissä, jotka eivät tunne metsätalouden monialaisuutta ja sen myönteistä vaikutusta yhteiskuntamme talouselämässä sekä ilmastossa. Ihmeekseni luin, että tuohon voivotteluun on jo useampaan otteeseen yhtynyt paikallisen metsäkeskuksen johto.

Tosiasiassa valtakunnallinen metsätase on viimeksi ollut negatiivinen vuonna 1960. Sen jälkeen on poistuman suhde kasvuun ollut metsävaroja lisäävä. Etelä-Itä-Savossakin on runsaat metsien harvennusrästit sekä viivettä uudistusalojen ja taimikoiden hoidossa. Vanha puusilmä on tämän todennut omin silmin liikkuessaan maakunnassa. Lisäksi on metsälöitä, joissa ei ole saha soinut useaan vuosikymmeneen. Näin vuoden 2015 julkaistussa VMI:n julkaisussa.

Kaiken kaikkiaan kannustamalla aktiiviseen hoitoon ja oikea-aikaisesti toteutettuihin harvennushakkuisiin saadaan myöskin hiilinielu pidettyä kunnossa. Tällä saralla olisi metsäkeskuksellakin hommia. Kokonaiskasvua voitaisiin nykyisestä vielä huomattavasti lisätä. Täytyy vain muistaa, että metsätalous on kokonaisuutena kuin suuri, hitaasti kääntyvä laiva. Hoitotoimenpiteet eivät näy samana päivänä lisääntyneenä kasvuna.

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat saaneet liian kielteisen kohtelun Suomen metsien osalta. Joensuuhun oli järjestetty kansainvälinen ilmastofoorumi. Siellä Afrikan tytöt ja pojat pistivät pottiputkella taimia maahan. Sinne ja Aasiaan, Lähi-itään ja Amerikan mantereelle tätä tietoa ja käytännön toimia pitäisi viedä.

Heikki Hyvönen

Mäntyharju