Lukijalta: Mikkeli ei kuuntele omia asukkaitaan

Mikkelille laaditaan parhaillaan vaalikauden strategiaa. Siihen sisältyy myös kuntalaisten hyvinvointi ja osallisuus. Näitä strategioita ja suunnitelmia on laadittu joka vaalikausi, mutta onko mikään muuttunut tai tullut paremmaksi?

Mikkelille laaditaan parhaillaan vaalikauden strategiaa. Siihen sisältyy myös kuntalaisten hyvinvointi ja osallisuus. Näitä strategioita ja suunnitelmia on laadittu joka vaalikausi, mutta onko mikään muuttunut tai tullut paremmaksi?
Saan paljon viestejä kuntalaisilta, jotka usein kokevat, että virkamiehet ja poliitikot eivät ota muka rahanpuutteen takia huomioon kuntalaisten esittämiä monesti varsin pieniä arkielämän parantamiseen liittyviä tarpeita ja toiveita.  He myös ihmettelevät, että samaan aikaan kuitenkin laitetaan paljon miljoonia lopulta koko väestöön nähden melko pienen ryhmän tarpeisiin.
Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on jatkuvasti laskenut. Viime vaaleissa se oli Mikkelissä vaatimattomat 54,8 prosenttia. Alhaisin se oli Laajalammella, 44,3 prosenttia. Moni sanoi, että ei käy äänestämässä, koska asioihin ei voi vaikuttaa. Tämä kertoo kuntalaisten hävettävän heikosta luottamuksesta virkamiehiin ja päättäjiin.
Kaupungin suhtautuminen kaupunginosaseuroihin on välinpitämätöntä, vaikka seuroissa olisi tietoa kuntalaisten hyvinvointiin ja osallisuuteen vaikuttavista asioista alueellaan. Pieniäkään toiveita on lähes mahdoton saada toteutetuksi. Ne kilpistyvät kaiken paremmin tietäviin virkamiehiin.
Poliitikkojen puheissa vaaditaan luottamus- ja virkamiehiltä keskinäistä luottamusta ja yksimielisyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä ei vielä riitä, vaan luottamushenkilöiden ja virkamiesten tulee myös luoda keskusteluyhteys ja luottamus tavallisiin kuntalaisiin ja ottaa heidät huomioon, ei alamaisina, vaan osallisina. Tässä on tie kuntalaisten osallisuuteen ja hyvinvointiin, sekä kenties korkeampaan äänestysaktiivisuuteen.

Jukka Pöyry
kaupunginvaltuutettu (kd.sit.)
puheenjohtaja, Tusku-Seura ry
Mikkeli