Mielipide: Mitä tapahtui ihmisen kokoiselle kaupungille?

Ihmisen kokoinen kaupunki. Se on ollut Mikkelin markkinointilause, ja se kaupungin ominaisuus houkutteli minut takaisin synnyinseuduilleni kahdeksan vuotta sitten. Vuodet pääkaupunkiseudulla saivat kaipaamaan nimenomaan ihmisen kokoisia asioita: yhteisöllisyyttä, luontoa ja palveluita lähellä.

Ne löysin Ristiinasta. Etenkin mahdollisuus lasten yhtenäiseen koulupolkuun sai asettumaan Saimaan rannalle.

Sama ajatuksenjuoksu on ollut monella muullakin Ristiinaan muuttaneella. Alueelle on muuttanut paljon lapsiperheitä juurikin siksi, että yhtenäiskoulu on tarjonnut laadukkaan opetuksen esikoulusta lukioon saakka.

Huoli lukion lakkautuksesta ei ole tullut mieleenkään, koska lukio on koulun tervein osa ja opiskelijoita on jatkuvasti riittänyt. Heitä kasvaa myös koko ajan lisää. Ristiinan päiväkoti on täynnä, ja käytössä on jo toista vuotta lisäryhmä, kun lapset eivät mahdu vakituisiin ryhmiin. Ei kai kukaan lopettaisi tässä tilanteessa toimivaa koulua?

Nyt kaupunki ajaa sitä voimakkaasti.

Paluumuuttajaa tämä ihmetyttää monella tavalla. Valtakunnallisesti on nyt noussut keskusteluun se, että koulujen lakkautuksilla ei ole saatu toivottuja säästöjä. Pahimmillaan kunta voi näivettää omatoimisesti asuinalueitaan saamatta voittoa. Kouluja ei tulisikaan lakkauttaa ilman riittäviä selvityksiä päätöksen vaikutuksista perheisiin ja asuinalueisiin (HS 24.10.). Näitä selvityksiä ei ole Mikkelissä tehty.

Selvää on kuitenkin tämä.

Ristiinassa Mikkelillä olisi valmiina helmi, jollaista ei saa rahalla, mutta jolla saisi kaupungin kassaan rahaa. Paluumuuttajana ihastelen edelleen päivittäin sitä, että Saimaa näkyy ikkunasta, joka paikkaan voi kävellä – ja että lapseni viihtyvät tutussa, yhteisöllisessä koulussa. Nämä ovat kaikki asioita, jotka saavat ihmiset ympäri Suomen valitsemaan muuttopaikkakunnan. Mikkeli toivoo ja tarvitsee lisää asukkaita. Haluaako se todella karsia juuri niistä asioista, joilla niitä saisi?

Lakkauttamisen sijaan Mikkelin kannattaisi ennemmin markkinoida ja jopa kehittää Ristiinan lukiota. Rantasalmen lukio erikoistui teatterilukioksi ja houkutteli paljon uusia asukkaita paikkakunnalle. Ristiinassa opiskelijoita on tarpeeksi jo ilman erikoistumistakin, mutta koko kaupungin vetovoimaa voisi lisätä esimerkiksi Ristiinan matkailulukio.

Paluumuuttajana olen huolissani myös siitä, millaisen kuvan Mikkeli haluaa itsestään antaa. Lapsista säästäminen on vastenmielistä paitsi kuntalaisista, myös mahdollisista tänne muuttajista. Ihmisen kokoinen kaupunki on hyvä slogan. Enää tarvittaisiin toteutus: oikeat päätökset sitä tukemaan.

Riina-Maria Metso
Toimittaja, tietokirjailija
Ristiina, Mikkeli