Mielipide: Etelä-Savon on tunnistettava omat vahvuutensa

Mikkelin keskustassa iso osa elämää ja sujuvaa arkea mahtuu 15 minuutin matkan sisälle.

Polkupyörä tai kävely on usein vaivattomampaa kuin autolla ajaminen.

Netti toimii hyvin. Helsinkiin ja lentokentälle pääsee parissa tunnissa. Saavutettavuus on hyvä.

Kilpailukykyinen saavutettavuus on Etelä-Savon ja Itä-Suomen toimintaympäristön kriittinen palvelu ja kilpailutekijä.

Se on jopa haasteellisempi kuin kaavoitus ja tonttitarjonta. Hyviä tontteja ja tiloja löytyy, mutta hyvää saavutettavuutta ja palveluja paljon rajatummin. Saavutettavuuden merkitys korostuu myös monipaikkaisuudessa ja paikkariippumattomuudessa.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus ovat osuvia strategisia tavoitteita myös Etelä-Savon ja Itä-Suomen liikennejärjestelmän ja toimintaympäristön kehittämiselle.

Tavoitteille pitää kuitenkin saada konkreettinen sisältö; mitä niiden toteuttaminen tarkoittaa ja edellyttää.

Tavoitteet voivat toteutua vain sovittamalla yhteen liikenteen, kaavoituksen ja aluekehityksen tarpeet.

Nykyisessä murroksessa monen alueen ja taajaman elinvoima ja tulevaisuus on keksittävä ja mitoitettava uudelleen. Alueilla on erilaisia vahvuuksia.

Jos kasvua ja elinvoimaa ei enää saada pysyvän väestön kasvusta, niitä voi saada osa-aikaisuudesta eli monipaikkaisuudesta ja paikkariippumattomuudesta sekä rajat ylittävästä yhteistyöstä ja kansainvälistymisestä.

Tämä voi olla monen alueen uuden elinvoiman ja kasvun perusta. Vanhoja toimintamalleja ja käytäntöjä pitää uudistaa.

Kasvukeskusten ulkopuolelle jäävät alueet tarvitsevat usein tuekseen maakuntaa laajempia kokonaisuuksia.

Alueen tunnettuus ja maine on merkittävä kilpailutekijä, joka voi edistää alueen saavutettavuuden parantamista.

Lakeland-Saimaan järvimatkailualueen ja erilaisten verkostojen myönteinen mielikuva ja potentiaali voivat tehdä alueen toimijoista kokoaan näkyvämpiä ja kilpailukykyisempiä.

Saimaa-ilmiö eli Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihanke sekä Puumala osana Saimaan seudun satamaverkostoa ja risteilymatkailua ovat esimerkkejä tästä.

Saavutettavuuden merkityksen tunnistaminen Etelä-Savon ja Itä-Suomen aluekehitys- ja elinvoimatyössä sekä tavoitteellinen toiminta yhteen sovittamisen edistämiseksi ovat keskeisiä strategisia edunvalvontakysymyksiä.

Rajat ylittävälle yhteistyölle, yhteen sovittamiselle sekä aluekehitys- ja elinvoimatyön terävöittämiselle on hyvät edellytykset nyt, kun vireillä ovat maakuntastrategian päivitys, maakuntakaavan päivitystarpeen arviointi ja valtakunnallinen ja maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Liikennejärjestelmäsuunnittelulle on tarjolla Etelä-Savossa jopa veturin rooli maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän kestäväksi yhteen sovittamiseksi sekä toimintaympäristön kilpailukyvyn parantamiseksi.

Esimerkiksi Viitostien ja Savonradan käsittävän Viitoskäytävän sekä sen varrelle muodostuvien tunnin työssäkäyntialueiden ja kaupunkien helminauhan kokonaisvaltaista kehittämistä voidaan pitää hyvänä ja oikeansuuntaisena ajatusmallina.

Hyvä esimerkki on myös Etelä-Savon tavoitteellinen tietoliikenneverkkoesitys, joka edistää myös monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta.

Julkisessa keskustelussa Suomi on jakaantunut kasvukeskuksiin ja niiden ulkopuolelle jääviin alueisiin.

Myös tulevaisuuden visioissa kasvukeskusten ulkopuoliset alueet voivat profiloitua kakkosluokan taantuviksi alueiksi ilman niiden vahvuuksien ja potentiaalin parempaa tunnistamista.

Alueellisen vaikuttavuutensa lisäämiseksi Etelä-Savo ja Itä-Suomi voisivat profiloitua esimerkiksi modernina biotalousalueena ja monipaikkaisuuden mallialueena sekä kansainvälisesti tunnettuna ja vetovoimaisena järvimatkailukohteena.

Alueella on elinvoimaisuuden eväät ja kehitystavoitteet, joita muun muassa valtakunnallisella ja maakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla on mahdollista edistää.

Jarmo Vauhkonen

aluesuunnittelujohtaja

Etelä-Savon maakuntaliitto