Lukijalta: Tarvitsemme hyvää elämää ja onnellisuutta jatkuvan kilpailemisen sijaan

Aluepolitiikka ja seutukaupunkien tai maaseudun asema ei ole saanut suurta osaa vaalikampanjoinnissa. Keskustelujen ytimessä ovat olleet sote, vanhusten huono kohtelu, lapsiperheköyhyys, väestön vanheneminen ja ilmastonmuutos.

Poliittisessa retoriikassa näyttää aluekehityskysymyksissä korostuvan tietty vaihtoehdottomuus ja korostetaan vain pääkaupunkiseudun merkitystä. Esiin on nostettu kilpailukyky ja työn lisääminen.

Suomi on viime vuosina sukeltanut globalisaation pyörteisiin ja kuvittelee vallanneensa jonkinlaisen tietoyhteiskunnan paalupaikan digiloikkineen. Tämä on heijastunut taloudelliseen kilpailuun sekä valtion toiminnan ja aluepolitiikan ohjaamiseen. EU:n jäsenyys ja poliittinen vaikuttaminen ovat siirtyneet yhä kauemmaksi, kansalaisten ulottumattomiin.

Kuitenkaan aluekehitys ei seuraa talouden tai politiikan rakennemuutoksia. Olemme tilanteessa, jossa yksilöt, paikkakunnat ja alueet ovat jo syrjäytyneet. Osaamisen teknologia ja tietoyhteiskunta ovat vallanneet ystävyyden, yhteistyön ja toisesta välittämisen.

Tarvitaan keskustelua ja näkemyksiä siitä, mitä on hyvä elämä. Onko se aamuruuhkassa pakokaasujen keskellä istumista, vai rauhallisella maaseudulla eteenpäin lipuvia hetkiä turvallisessa ympäristössä sekä kiireetöntä työelämää.

Suomessa on yli miljoona yhden ihmisen taloutta, pääkaupunkiseudulla suurin osa. Nykyinen elämänmuoto varsinkin kaupungeissa poikii fyysisiä ja henkisiä ongelmia, jotka rasittavat yhä enemmän kansantaloutta.

Henkiset ongelmat näkyvät yhä nuoremmilla ihmisillä, jopa peruskoululaisilla. Elämän päämäärättömyys näkyy kaikkialla. Lapsien ja perinteisen perheen sijaan tehdään valintoja, jotka eivät johda mihinkään. Tarvitaan mielentaloja ja sosiaalisia palveluja ihmisten tueksi, jotta he selviytyvät arjen kaaoksesta.

Jatkuva kilpailu on tämän kehityksen tulosta. Poliittinen ja taloudellinen toiminta tulisi kohdistaa ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen kilpailun sijaan.

Pääkaupunkiseudun ja kaupunkimuotoisen elämän korostaminen ei edistä hyvinvointia ja on ongelma myös ilmaston kannalta.

Etelä-Savossa ovat hyvän elämän rakennuspalikat käden ulottuvilla. Maakuntaohjelmassa korostetaan liian paljon kilpailukykyä, digitaalisuutta ja älykästä erikoistumista. Ohjelma korostaa myös veden ruoan ja veden merkitystä sekä koulutusta.

Painopiste tulisi olla enemmän hyvinvoivien ja onnellisten ihmisten asuinpaikan korostamisessa. Maakuntamme toiminnan sekä brändäyksen ja imagon rakentamisen keskiöön tarvitaan teema: Etelä-Savo, onnellisten ihmisten maakunta!

Kari Synberg
eduskuntavaaliehdokas (sin.)
Kangasniemi