Lukijalta: Valoja ei tarvitse sammuttaa

Aluekehittämisen konsultointiyhtiö MDI:n ennusteiden mukaan Suomen väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin (HS 23.2.). Vuonna 2040 ennusteiden mukaan 67,1 prosenttia suomalaisista asuu kymmenen kaupunkiseudun alueella.

Väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin, mutta myös vähenevien väestöennusteiden seutukunnissa tapahtuu muuttoa keskuskaupunkeihin ja asumisen tiivistymistä ydinkaupunkeihin.

Suurin syy muutokseen ja sen nopeutumiseen aiemmista ennusteista on syntyvyyden lasku. Syntyvyydessä voi tosin tapahtua kohtuullisen suuria muutoksia myös toiseen suuntaan. Tällä hetkellä voimme puhua jopa syntyvyyden romahtamisesta. Yhteiskunnan lapsiystävällisyyttä lisäämällä voimme vaikuttaa syntyvyyteen jonkin verran, mutta se tuskin kääntää kehitystä.

Kehityskulku on osa maailmanlaajuista kaupungistumisen megatrendiä. Pitääkö tätä trendiä vastaan taistella ja onko se ylipäätään mahdollista? Miten voimme turvata Kaakkois- ja Itä-Suomen kehittymisen ja pysymisen elinkykyisenä?

Suomen kannalta on tärkeää huomioida päätöksenteossa eri alueiden tasainen kehitys ja elinvoima. Meillä ei pienenä maana ole varaa antaa alueiden autioitua ja valahtaa hyvinvoinnin suhteen takapajuloiksi.

Tulevat hallitukset eivät saa omilla toimillaan vauhdittaa tätä kehitystä. Valtion toimintoja on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan maakuntiin ja siellä olevia yksiköitä ja toimintoja on vahvistettava.

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut muun muassa synnytykset, päivystys ja peruskirurgia on turvattava keskuskaupungeissa nykyisessä laajuudessa. Nyt asetetusta tuhannen synnytyksen rajasta on luovuttava syntyvyyden laskun vuoksi tai sitten pidettävä huolta, että erityisluvat synnytyksille jatkuvat nykyisellään.

Kaupunkien ja kuntien toimintaa ja rakenteita tulee sopeuttaa alenevaan väestömäärään ja verotuloihin.

Kaakkois-Suomen saavutettavuutta on parannettava. Nopea itärata palvelisi koko Itä-Suomen aluetta ja turvaisi myös tämän alueen tärkeän vientiteollisuuden toimintaedellytykset. Alueiden alemmasta tieverkosta on myös pidettävä huolta, jotta puu pääsee tehtaille ja matkailijat mökeille.

Vaikka väestöennusteet ovatkin synkät, eivät asukkaat ole kokonaan häviämässä, vaan elämä jatkuu. Kaupunkien ja kuntien toimintaa ja rakenteita tulee sopeuttaa alenevaan väestömäärään ja verotuloihin. Tämä on astetta vaikeampaa, kuin elo jatkuvasti kasvavien verotulojen ja väkimäärän maailmassa.

On myös huolehdittava alueiden elinvoimasta, etsittävä omat vahvuudet ja kehitettävä niitä määrätietoisesti.

Tulevaisuus on omissa käsissämme. Hyvä elämä jatkuu täällä suurkaupunkien ulkopuolella kaikesta huolimatta.

Oskari Valtola
työterveyslääkäri, kansanedustajaehdokas (kok.), Mikkeli

Luetuimmat