Mielipide: Miksi ministeri Kiuru haluaa heikentää ikäihmisten hoitoa?

Opetushallituksen valmistelun pohjalta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on päättänyt edistää hoiva-avustajakoulutusta.

Työnantajat etsivät hoiva-avustajia esimerkiksi avustamaan asukkaita arkitoimissa, pitämään paikkoja siistinä ja ylläpitämään asukkaiden mielialaa seurustelemalla heidän kanssaan.

Hoiva-avustajan koulutukselle ei ole tarvetta, koska avustaviin tehtäviin on jo koulutus.

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattititutkinnon suorittanut pystyy valinnaisilla tutkinnon osilla suuntaamaan ammatillista osaamistaan muun muassa ikäihmisten avustamiseen ja huolenpitoon, kodin ruokapalveluihin ja perussiivouspalveluihin.

Tehy toi tämän esiin Superin kanssa tehdyssä lausunnossa tänä keväänä.

Kevään 2019 vanhuspalvelukriisi ja koronaepidemia ovat osoittaneet, että ikäihmisten hoito sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa vaatii sairaanhoidollista ja infektioiden torjuntaan liittyvää osaamista.

Hoiva-avustajien ammattitaito ei riitä tällaisiin tehtäviin. Silti työnantajat ovat käyttäneet hoiva-avustajia niissä.

Aluehallintoviraston vuoden 2018 tehostetun palveluasumisen lääkehoitoa käsittelevässä raportissa todettiin, että puolet raportin toimintayksiköistä käytti hoiva-avustajia tai hoitoapulaisia lääkehoitoon.

Hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset antoivat pääasiassa valmiiksi annosteltuja lääkkeitä luonnollista reittiä, mutta pistivät myös insuliinia ihon alle, toteuttivat pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavaa lääkehoitoa ja jakoivat lääkkeitä dosetteihin.

Nämä ovat vaativia lääkehoidon toimenpiteitä, joihin hoiva-avustajakoulutus ei riitä.

Tehyn tiedossa on tapauksia, joissa henkilöiltä on evätty lähihoitajan nimikkeen käyttö, mutta he jatkavat hoiva-avustajina toisen työnantajan palveluksessa.

Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen vaatii lääkehoidon lisäksi osaamista sairauksien ehkäisemisestä ja niiden hoitamisesta, ravitsemussuosituksen mukaisesta ravitsemuksesta, toimintakykyongelmien tunnistamisesta ja niihin puuttumisesta.

Tämä laaja-alainen osaaminen on otettava huomioon henkilöstörakenteessa ja -mitoituksessa sekä tehtäväkuvissa. Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa toteutetaan myös saattohoitoa, joka sekin edellyttää vankkaa ammattitaitoa.

Hoiva-avustajia työskentelee vammaispalveluissa. Tätä ei ole huomioitu kaavaillussa hoiva-avustajakoulutuksessa, joka muodostuisi kahdesta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osasta, kasvun ja osallisuuden edistämisestä ja ikääntyneiden osallisuuden edistämisestä.

Siksi välittömään asiakastyöhön osallistuvan vanhuspalvelujen henkilöstön tulee pääsääntöisesti olla nimekesuojattuja ja laillistettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen ammattihenkilöitä eli lähihoitajia ja sairaanhoitajia.

Turvallinen ja laadukas hoito ei toteudu, jos ikääntyneitä hoitavat puutteellisesti koulutetut henkilöt.

Ikäihmiset ansaitsevat parhaan mahdollisen hoidon.

Miksi ministeri Kiuru edistää hoiva-avustajakoulutusta, vaikka se toteutuessaan heikentäisi ikäihmisten hoidon laatua?

Millariikka Rytkönen

puheenjohtaja

Tehy