Mielipide: Ristiinan lukiotoimipisteen lakkauttaminen perustuu laskuvirheisiin — näin Mikkelin sivistysjohtaja vastaa väitteeseen

Mikkelin kaupungin päättäjät miettivät, mistä saada tarvittavat säästöt talouden tasapainottamiseksi.

Eräänä säästökohteena on esitetty Ristiinan lukion lakkauttamista.

Tueksi on esitetty laskelma, jonka mukaan säästöä syntyisi opetuksessa 270 000 euroa ja lisäksi hallinnossa 85 000 euroa.

Luvut ovat täysin virheelliset.

Ristiinalaiset ilmoittivat virheistä sivistystoimenjohtajalle.

Hän lähetti uuden laskelman. Siinä opetuksen säästö on 108 000 euroa. Tämä on bruttosäästö, josta puuttuu valtionosuuden vähenemisen aiheuttama tulojen menetys.

Valtionosuus pienenee 5 552 euroa jokaista oppilasta kohti, joka muuttaa muun kunnan lukioon. Nettosäästöksi voidaan arvioida jäävän noin 55 000 euroa.

Kaupungin korjatussa laskemassa on esitetty mahdollisuus lisäsäästöihin opetuksessa ja hallinnossa.

Opetuksen säästöt johtaisivat kurssitarjottimen supistumiseen ja ryhmäkokojen kasvamiseen.

Näiden säästöjen tekeminen ei edellytä Ristiinan lukion lakkauttamista. Hallinnon säästöissä Ristiinan osuus on hyvin pieni.

Sivistystoimenjohtaja ei ota menetettyjä valtionosuuksia huomioon, koska ”Emme tiedä, kuinka monta opiskelijaa siirtyy toisaalle.”

Kun katsotaan, miten kaupungin edustajat ovat kohdelleet Ristiinan lukiolaisia, on helppo ymmärtää, että moni heistä ei tunne vetoa Mikkelin keskustan lukioon.

Setälä-salin tilaisuudessa 10. lokakuuta sivistystoimenjohtaja, johtava rehtori ja lukion rehtori kilvan toistivat, että Ristiinan lukion säilyttämisen puoltajat ovat aiheuttamassa keskustan lukion laadun ja laajuuden heikkenemisen.

Keskustan lukion opettajat ja oppilaat levittivät samaa sanomaa Länsi-Savossa olleissa kirjoituksissaan.

Suomenniemeläinen opiskelija kysyi Setälä-salissa, miten hän voi kulkea Mikkeliin, kun bussivuoroja ei ole.

Sivistysjohtaja vastasi, että se on oppilaan ja hänen vanhempiensa asia. En minä teitä kuskaa. Muuta Mikkeliin.

Ristiinalaiset lukiolaiset olivat sopineet tapaamisen kaupunginjohtajan kanssa hänen huoneessaan ennen valtuuston kokousta 11. marraskuuta. Kun nuoret menivät kaupungintalolle, kaupunginjohtaja ei ottanut heitä vastaan.

Kaiken tämän jälkeen on suoranaista koulukiusaamista pakkosiirtää nuoret keskustan lukion ryhmiin, mikä tapahtuisi sivistysjohtajan sanoin periaatteella ”jokaiseen ryhmään mahtuu muutama ristiinalainen”.

Oppilaat, jotka ovat jo ryhmäytyneet keskenään, hajotettaisiin vieraaseen vihamieliseksi kokemaansa ympäristöön.

Osa pelkää, että heitä arvioitaisiin epäoikeudenmukaisesti keskustan lukiossa.

Tällainen kohtelu vaarantaa oppilaiden mielenrauhaa ja on uhka heidän mielenterveydelleen.

Erkki Rantalainen

Ristiina, Mikkeli

Sivistysjohtaja Virpi Siekkisen

vastaus Erkki Rantalaiselle

Mikkelin kaupungin talouden tasapainottamisessa myös lukiokoulutukselle on asetettu vuositason säästötavoite, 250 000 euroa.

Tämän saavuttamiseksi on tehty kaksi vaihtoehtoista esitystä: 1) nuorten lukiokoulutus keskitetään yhteen yksikköön tai 2) leikataan kurssitarjontaa.

Lasten syntyvyys ja lukiolaisten määrä Mikkelissä pienenee. Koska Ristiinan lukiolaiset mahtuvat Mikkelin lukioon ja sen olemassa oleviin ryhmiin ja kursseille, voidaan Ristiinan toimipisteestä luopua.

Säästössä on huomioitu lukiolaisen toimipistekohtainen kustannusero sekä kurssileikkaus (samoja kursseja ei tarvitse järjestää kahdessa eri toimipisteessä) ja tätä kautta hyödynnettävät lehtorieläköitymiset.

Kun toimitaan yhdessä toimipisteessä, lukiokoulutuksen johtamisjärjestelmää voidaan lisäksi tiivistää, jolloin saadaan säästöjä. Näillä edellä mainituilla toimenpiteillä saavutetaan lukiokoulutukselle asetettu säästötavoite jopa ylittäen se.

Lukion Ristiinan toimipisteen lakkautuessa vapautuu Ristiinan koulukeskuksesta tilaa.

Näille tiloille on käyttöä. Alustavasti on suunniteltu tiloja esimerkiksi nuorisopalvelujen, kirjaston tai varhaiskasvatuksen toimintaan.

Tästä mahdollisesta tilarotaatiosta syntyy myös säästöä: vapautuvat tilat joko vuokrataan ulos, myydään tai poistetaan.

Säästölaskelmaa on kyseenalaistettu ja sillä perusteella olen tehnyt uusia laskelmia sekä niin, että laskelmissa huomioidaan sisäiset vuokrat että ilman niitä. Molemmilla tavoilla säästötavoite saavutetaan.

Laskelmia on syytettyä vääriksi, koska niissä ei ole huomioitu Ristiinan lukiolaisten siirtymisiä lukiokoulutukseen toisaalle. Tätä ei tosiaan ole huomioitu, koska ei voida tietää, kuinka monta lukiolaista mahdollisesti siirtyy muualle.

Onhan mahdollista sekin, että Mikkelin lukioon siirtyy toisaalta lukiolaisia, kun opiskelijapaikkoja vapautuu. Mikkelin kaupunki lukiokoulutuksen järjestäjänä ei ole vähentämässä aloituspaikkamäärää.

Vaihtoehtona asetetulle 250 000 euron säästölle on leikata lukion kurssitarjontaa.

Leikkausta ei voi kohdistaa Ristiinan toimipisteeseen, koska kurssitarjonta on jo niukkaa, vaan leikkaus tehtäisiin Mikkelin toimipisteessä.

Tämä tarkoittaisi, että ryhmäkoot kasvaisivat merkittävästi, kurssivalinnat vaikeutuisivat ja lukion suorittaminen kolmessa vuodessa vaikeutuisi niillä opiskelijoilla, joiden opintopolku poikkeaa tavanomaisesta.

Lukiokoulutuksen toteuttaminen yhdessä toimipisteessä turvaa jatkossakin laadukkaan ja laajan lukiokoulutuksen Mikkelissä.

Toimiminen yhdessä toimipisteessä tuo myös opiskelun tuen palvelut jokaisen lukiolaisen lähelle.

Esimerkiksi opintojen ohjaus, erityisopetus ja opiskeluhuolto ovat lukiolaisen apuna koulupäivittäin.

Virpi Siekkinen
sivistysjohtaja
Mikkelin kaupunki