Mielipide: Professori Sillanpään roolista Mikkelissä

Miktech Oy:n entinen toimitusjohtaja Vesa Sorasahi kertoo oman näkemyksensä Mikkelin professuurien rahoittamisesta.

Mikkelin kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa ja yksittäiset päätökset ovat aina osa laajempaa kehityskaarta.

Mikkelin pitää pystyä tarjoamaan täällä toimiville ja tänne tuleville yrityksille todellista lisäarvoa. Kaupungin tulee panostaa rohkeasti ja yksituumaisesti yritystoimintaa tukevaan kehitykseen, se on elinehto.

Paljon julkisuutta saaneen professori Mika Sillanpään tapaukseen liittyen tärkeintä on nyt LUT-yliopiston läsnäolon ja jatkuvuuden vahvistaminen Mikkelissä.

Mikkelin Teknologiakeskus Oy:n (Miktech Oy) entisenä toimitusjohtajana kannan vastuuni järjestelystä, joilla aikanani kahdelle LUT:n entiselle professorille maksettiin lisäkorvauksia vuosina 2008–2015.

Sopimusjuridiikan osalta asia on riitautettu, joten sitä en käsittele.

Mikkeli oli 2000-luvun alkupuolella pahasti myöhässä jo vuonna 1994 käynnistyneen kansallisen, vahvasti luonnontieteisiin painottuneen Osaamiskeskusohjelman hyödyntämisessä.

Kaupungilla oli kuitenkin vahva tahtotila 2000-luvun alussa lisätä yhteistyötä teknisten yliopistojen kanssa.

Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskus toteuttikin ns. professuurihankkeen vuosina 2002–2007.

Hankkeen puitteissa perustettiin kaksi professuuria Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon ja yksi Kuopion yliopistoon. Rahoitus tuli Itä-Suomen lääninhallitukselta.

Professuurihankkeen päätyessä raportoitiin sen vahvuudeksi 28 henkilöä ja toiminnan volyymiksi 2,2 miljoonaa euroa.

Professuurien haluttiin jatkuvan Mikkelissä. Osana jatkon turvaavaa järjestelyä tarvittiin vuonna 2008 kaupungin Miktechin kautta kanavoitua erillistä lisärahoitusta.

Tämän korvauksen taso ja muoto vaikuttivat myöhemmin myös valmistelemiini Sillanpään saamiin korvauksiin.

LUT-Savon asema Mikkelissä on kehittynyt vahvaksi ja Vihreän kemian laboratorio on LUT:n huippuyksikkönä vahvasti kansainvälinen toimija.

Vuonna 2019 LUT-Savon toiminnan kokonaisvolyymi oli 3,6 miljoonaa euroa ja palkkalistoilla oli 60 henkilöä. Kuntarahoituksen osuus oli noin kaksi prosenttia.

Tähän vahvaan kehitykseen ovat luonnollisesti vaikuttaneet Sillanpään lisäksi kaikki Mikkelissä toimineet LUT:n professorit ja muu henkilöstö.

Mikkelin vahvaan tahtotilaan perustuen kaupunki pääsi mukaan kahteen klusteriin, jotka kuuluivat vuosina 2008–2013 toimineeseen Valtioneuvoston Osaamiskeskusohjelmaan.

Ne olivat Uudistuva metsäteollisuus ja uudet materiaalit -klusteri ja Nanoklusteri.

Professorien tuki ja asiantuntija-apu olivat keskeisiä tämän saavuttamisessa. Klusteritoiminta vahvisti Mikkelin seudun osaamista ja yrityksiä.

Kaupungin strategiassa on viety pitkäjänteisesti eteenpäin Osaamiskeskusohjelma-toiminnan jatkumona syntynyttä kehitysalusta-ajattelua kuten Eco Sairilaa ja Memory Campusta.

Erityisesti Eco Sairila -konseptissa hyödynnetään edelleen LUT:n vahvaa osaamista.

Sammonkadulle rakennettiin kaupungin omistama Turvallisuus- ja materiaaliteknologian innovaatiokeskus Tuma, mikä tarjoaa kilpailukykyisen toimintaympäristön tutkimukselle ja yrityksille.

Tuma-hankkeen toteutumisen yksi avaintekijä oli LUT:n sitoutuminen rakennushankkeeseen.

Professori Sillanpään tieteelliset ansiot ja laajat yhteistyöverkostot ovat kiistattomat.

Hänellä on ollut keskeinen rooli LUT-Savo-kokonaisuuden kehittymisessä Mikkelissä. Mikkelin elinkeinoelämä on hyötynyt ja hyötyy jatkuvasti tästä osaamisesta.

Hän on aktiivisesti osallistunut kaupungin ja muiden toimijoiden järjestämiin tapahtumiin Mikkelin mainekuvan ja mahdollisuuksien edistäjänä. LUT:n laboratoriot ovat vakiokohde, kun Mikkelin osaamista esitellään vierailijoille.

Sillanpää tuki asiantuntemuksellaan ja yhteistyöverkostoillaan Miktechin toimintaa kaupungin teknologiakeskukselle asettamien tavoitteiden saavuttamisessa.

Päätökset professori Sillanpään saamista asiantuntijakorvauksista liittyivät myös yliopiston sisäisiin muutostilanteisiin. Tavoitteeni on kuitenkin yksiselitteisesti ollut Mikkelin kehityksen turvaaminen.

Tehtyjä päätöksiä voidaan ja pitääkin jälkikäteen arvioida kriittisesti. Jäädessäni eläkkeelle vuonna 2015 seuraajani saivat syntyneen tilanteen ns. ”vakiintuneena käytäntönä” hoidettavakseen.

Arvioidessamme jälkikäteen niitä Mikkelin kehitystyön tuloksia, joihin professori Sillanpää on osaltaan vaikuttanut, tulee aikaansaatu kehitys ja siihen käytetyt panostukset nähdä kokonaisuutena. Itse pidän tuloksia kaupungin kannalta ehdottoman positiivisina.

Vesa Sorasahi

DI, Miktech Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2005–2015, Mikkeli

Jutun ingressiä muokattu kello 21.58.