Lukijalta: Mikkelin kaupunki on hakenut kasvua ja elinvoimaa väärillä keinoilla — tässä koko joukko parempia

Kuluneella vuosikymmenellä olemme Mikkelissä kokeilleet monia kasvuun tähtääviä hankkeita ja määritelleet elinkeino- ja elinvoimastrategiaa uudelleen.

Toistaiseksi olemme valinneet vääriä kasvunkehittäjiä. Ne usein ovat tähdänneet meille vieraille alueille, jopa Suomen kärkihankkeiksi, kuten digitaalinen Mikkeli.

Kehitysalustat, joita strategia sisältää, ovat visioita, joilla ei ole luonnollista kasvun pohjaa alueella.

Tai sitten ne vaativat suuria julkisia investointeja joille tuoton saavuttaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.

Esimerkkinä Memory Campus, jonka päätöksiin vaikuttaa eniten maan hallitus.

Valtiovallan lahjoja alueelle ei tule, kun alueen edunvalvontakin on heikentynyt.

Mikkelin kehityksen kannalta tärkeintä on oma tekeminen ja omat ratkaisut. Se, miten osaamme rahat käyttää, miten tuemme ja luomme yrittäjiä, miten pystymme toimimaan yhteistyössä alueellisesti ja poliittisesti.

Minkälaisen mielikuvan annamme itsestämme muille suomalaisille ja ulkomaisille matkailijoille sekä miten tyydytämme kesäasukkaiden tarpeet.

Tässä muutamia ajatuksia elinvoiman kehittämisestä. Ne vaativat päättäjiltä vain linjauksia eikä merkittävästi julkista rahaa.

Meillä on Suomen parhaiten kasvavat metsät, joista jo nyt tulee alueelle suurin tulovirta metsätuloina. Tärkeää olisi kehittää alueellista jatkojalostusta.

Päätöksentekijät voisivat tukea puurakentamista vaatimalla julkisiin rakennuksiin puurakentamisen vaihtoehdon ja kaavoittaa esimerkiksi Satamanlahdelle puurakentamisen asuntoalueen.

Kesäasukkaiden pyyntöihin muuttaa kesäasunnot ympärivuotisiksi tulisi suhtautua myönteisemmin, koska olen kuullut se olevan vaikeaa ja vie useita vuosia.

Ilmastotalkoilla ei tulisi vaikeuttaa alueen metsätaloutta, koska sillä ei ole päästöjä vähentävää vaikutusta, jatkojalostettuna jopa toisinpäin.

Päästöjä voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisellä. Talojen lämmitystä tulisi edistää maalämmöllä ja muilla uusiutuvilla energialähteillä.

Kummastuttaa myös, ettei alueelle saa rakentaa tuulivoimaloita, vaikka tuulet ovat merkittävästi lisääntyneet sääilmiöinä. Tuulivoima nykyisellään pärjää jo ilman merkittävää julkista tukeakin.

Päästöjen vähentäminen autoilua vähentämällä Mikkelin keskustassa erilaisin kävely- ja pyöräkatukokeiluin tuntuu järjen vastaiselta. Palveluyritysten menestyminen vaatii autolla pääsyä keskustaan ostoksia tekemään.

Matkailijat ja kesäasukkaat liikkuvat autoilla. Päästöjä voisi vähentää esimerkiksi tarjoamalla ilmaisia latauspisteitä. ESE:n myyntitykki voisi siinä sivussa tehdä sähkösopimuksia pääkaupunkiseutulaisille.

Etelä-Savo on merkittävä maatalouden tuotantoalue. Saimaa, Kyyvesi ja Puulavesi ovat runsaita kalastusalueita. Metsien luonnonvarat marjat ja sienet ovat satojen osalta Suomen kärkeä.

Raaka-aineita alueelta löytyy, mutta jatkojalostus on liian vähäistä, miksi?

Siksi että tuotanto ei ole ollut kannattavaa erityisesti silloin jos tuotanto joudutaan myymään suuriin kauppaketjuihin.

Tämän takia olisi tärkeää perustaa lähi- ja luomuruoan myynti-ja markkinointiyksikkö vahvistettuna matkailutuotteiden myynnillä Viitostien varteen.

Paras paikka olisi nykyisen vesilaitoksen alue. Yksikölle tuntuisi löytyvän kiinnostusta myös rahoittajien ja rakentajien taholta.

Yksikkö olisi matkailun ykköspaikka, joka keräisi vitostieltä useita satojatuhansia kulkijoita ja tukisi muita matkailuyrityksiä. Ruuanjalostajille ja viinintuottajille se olisi ratkaiseva kannattavuuden ja jatkojalostuksen kehityksen kannalta.

Merkittävintä olisi, että ihmiset pysähtyisivät Mikkelin kohdalla ja heidät olisi mahdollisuus ohjata keskustaan vaivattomalla kulkuyhteydellä.

Tässä muutamia näkemyksiä mahdollisista omista päätöksistä, jotka voisivat korjata muuttotappiota ja parantaa alueen yritysten menestymistä odotellessa itäradan oikaisua ja mahdollisia asukasvirtoja.

Raimo Heinänen
kaupunginvaltuutettu, konserni- ja elinvoimajaoston jäsen (ps.)
Mikkeli