Lukijalta: Ruotsia ilon kautta

Kesäkuussa toimittaja Tero Ponton kolumni ja kansanedustaja Heli Järvisen kirjoitus Länsi-Savossa toivat myönteisellä tavalla mieleen, kuinka tärkeää on osata ruotsin kieli.

Kesäkuussa toimittaja Tero Ponton kolumni ja kansanedustaja Heli Järvisen kirjoitus Länsi-Savossa toivat myönteisellä tavalla mieleen, kuinka tärkeää on osata ruotsin kieli.
Vaikka olen lähes ummikko kielten suhteen, sanon, että on etuoikeus osata tämä toinen kotimainen. Mitä nuorempana ruotsia opetetaan, sitä helpommin sen oppii. Ruotsin kautta myös tanska ja norja taipuu helpommin ja työmarkkinat avautuvat mahdollisesti Pohjoismaihin.

Pakko-etuliite on harhaanjohtava ruotsin opiskelulle, sehän on etuoikeus. Opiskelevathan kieliä iäkkäätkin harmaita aivosoluja virkistääkseen opintopiireissään ja internetissä skypettäessään. Globaalia hyvää voi hyödyntää ulkomaan matkoilla; paikallinen maailma avautuu ja rupattelukin luonnistuu.
Suomi on hyötynyt Ruotsin läheisyydestä aineellisesti ja henkisesti. Eniten Ruotsiin lienee siirtynyt suomalaisia 1950—70-luvuilla, mutta sen jälkeenkin sinne on menty töihin ja opiskelemaan, koska Suomen työmarkkinat eivät ole osoittautuneet Eldoradoksi. Miksi purra kättä, joka ruokkii?
.
Moni suurperhe muutti, pakkohuutokauppojen kauttakin, Ruotsiin työsiirtolaisiksi. Ruotsissa monet vaurastuivat, heidät otettiin useimmiten hyvin vastaan ahkerina työntekijöinä. Lapset oppivat hyvin ruotsin, opiskelivat ja sopeutuivat olosuhteisiin, jotka olivat paremmat kuin kotimaassa. Olisikohan Suomi tarjonnut Veikko ja sittemmin Heikki Hurstin Valinnan ja ruokapankkien tarjonnan ympäri maata heillekin?
Ruotsi ei ole kahteensataan vuoteen sotinut eikä sitä kautta köyhtynyt, vaan hyötynyt siirtolaisista, joita on paljon tullut muualtakin kuin Suomesta. Suomenruotsalaiset ovat myös terveempiä, varakkaampia ja heillä yhteisöllisys on valttia vanhusväestölläkin. Sanotaan, että suomalaiset marinoituvat kateudessaan ja eristyneisyydessään, eivät yhteisöllisyydessään. Meidän tulisi ottaa oppia ruotsalaisuudesta, niin kuin terveydenhuoltokin opastaa.

En ole kuullut kenenkään valittavan vaikeudesta oppia virkamiesruotsi yliopistossa, saati syrjäytymisestä sen vuoksi. Politiikot ja päättäjät sekä kunnallisella että eduskuntatasolla käyvät kauppaa, että varakkain kansanosa hyötyisi. Harvoinhan se universaalia hyvää tuo niin kuin ruotsin kielen opettaminen kaikille peruskoulussa. Olen kiitollinen peruskoululle, joka toi yhdenvertaisuuden myös huonompiosaisille.
Tulee mieleen iloinen muisto Ruotsin laivalta Tukholmaan. Poikani oli opiskellut vuoden ruotsia, kuullut pakkoruotsista ja väheksyi kielen opiskelua muiden mukana mutta yllättyikin kielen helppoudesta. Hyvin hän sen oppi ilman vanhempien painostusta ja neuvoahan emme osaneetkaan.
Ujostelun ja miettimisen jälkeen hän yllätti varmasti kaikki laulamalla karaokessa reippaasti Sommaren är kort. Laulu sai raikuvat aplodit varsinkin ruotsalaisilta ja kertosäkeen he lauloivat mukana. Näin kielisiltaa rakennettiin Ruotsiin.

Sinikka Riekkinen
Mikkeli

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo