Lukijalta: Essote vastaa Taavitsaiselle — "Hoidamme apua tarvitsevat niillä voimavaroilla jotka jäsenkunnat meille osoittavat"

Essoten talous ja taide olivat huolettaneet kansanedustaja Satu Taavitsaista (L-S 29.8.).

Molempia, sekä taloutta että taidetta, on Essotessa hoidettu omistajiemme, jäsenkuntien, toiveiden mukaisesti. Kieltämättä on hyvin vaativaa hoitaa apua ja palveluja tarvitsevia ja samalla toteuttaa leikkaavia talousarvioita, kun väestön ikääntymisen myötä asiakasmäärät kasvavat ja heidän hoidon ja hoivan tarpeensa lisääntyvät.

Essoten perustaminen on kuitenkin osoittautunut jäsenkuntien ja asukkaiden kannalta monin tavoin onnistuneeksi ratkaisuksi. Yhdistämällä voimavaroja on saatu sekä säästöjä että lisättyä palveluja. Myös ensimmäinen Essoten talousarvio toteutui liki täydellisesti, mikä on noin 360 miljoonan euron ja 3 800 työtekijän organisaatiolle valtava saavutus.

Essotessa työskentelee nyt 162 ihmistä enemmän kuin vuonna 2017.

Myös kuluvan vuoden alku näytti aluksi toteutuvan talousarvion mukaisesti, mutta lisääntyneet ostopalvelut, talousarviossa ennakoitua suuremmat palkankorotukset ja lisääntynyt sijaisten käyttö ovat viemässä talousarvion noin viisi miljoonaa yli.

Käytännössä ostopalvelut tarkoittavat, että asiakkaamme ovat tarvinneet ennakoitua enemmän ja vaativampaa hoitoa ja hoivaa. Samaan aikaan myös tulot ovat vähentyneet, koska Taavitsaisenkin toivomia asiakasmaksun alennuksia on jo tehty.

Talousarviota on tietysti korjattava jo kuntalakien perusteella. Toisen perättäisen leikkaavan talousarvion toteuttaminen on aina vaativa tehtävä. Loppuvuotena tehdään tietysti niin paljon kuin se on tehtäviämme vaarantamatta mahdollista. Tasapainotusta on varmasti haettava osin myös useamman lähivuoden aikana.

Taavitsainen perää lisää rahaa henkilöstön palkkaukseen. Tätä toivetta olemme jo toteuttaneet ja osa edeltäviltä organisaatioilta peritystä henkilöstövajeesta on korjattu. Essotessa työskentelee nyt 162 ihmistä enemmän kuin vuonna 2017.

Lääkäritilanne oli perusterveydenhuollossa kesällä jopa hyvä. Nyt lääkäreistä on niukkuutta, mutta pidemmällä aikavälillä sekin tilanne näyttää lupaavalta.
Kulttuuri ja taide ymmärretään nykyisin sairaalaympäristöissä hyvinvointia tuottavaksi ja paranemista edistäväksi asiaksi. Näkökulma on uusi ja aiheuttaa varmasti keskustelua vielä pitkään.

Perhetalon julkisivusta esitti Mikkelin kaupunki kaavasta vastaavana, että rakennuksen alle jäänyt suojeltu koivupuisto huomioidaan rakennuksen julkisivussa. Tämän esityksen pohjalta syntyi Lauri Nykoppin hieno teos Koivupuisto, joka jo nyt, asennusvaiheessa, kiinnostaa ihmisiä myös Mikkeliä laajemmin.

Perhetalo on investointi, joka tehdään lainarahalla ja maksetaan takaisin poistoina noin 30 vuoden aikana. Vuosipoistot pitää kattaa toiminnan tuotoilla ja siksi rakennusinvestoinnit rasittavat aina noiden vuosien aikana taloutta.

Teknisesti ja taloudellisesti Koivupuiston lasit ovat seinän pintamateriaali. Perhetalossa olisi joka tapauksessa ulkokuori jostain materiaalista; nyt se tulee lasista. Enimmilläänkin Koivupuiston kuukausihinnaksi 30 vuoden aikana voidaan siis laskea joitain satasia, mutta vastaava tai lähes vastaava hinta olisi myös muilla pinnoitteilla. Eikä seinäpinnoitetta voi vaihtaa esimerkiksi hoitajien palkoiksi.

On hyvä nähdä taiteen pitkäkestoinen arvo kaupunkilaisille ja sairaalan käyttäjille. Mikkelissä on 1970-luvulta alkaen ollut käytössä niin kutsuttu prosenttiperiaate, jonka mukaan prosentti jokaisen julkisen rakennuksen rakennuskustannuksista ohjataan taiteeseen.

Essote käyttää keskussairaan korjaus- ja uudisrakentamisen taiteeseen kokonaisuudessaan noin 0,5 miljoonaa euroa, mikä on alle puoli prosenttia kokonaisinvestoinnista. Prosenttiperiaatteesta on siis jo merkittävästi tingitty, sillä periaate tarkoittaa tavallisesti yhtä prosenttia.

Mitä tulee Koivupuiston lasien tulostusongelmiin, niin valtaosan korjauskustannuksista hoitaa lasiurakasta vastaava yritys. Essotelle tulee lisäkuluja 12 007 euroa.

Essote kyllä hoitaa apua tarvitsevat lakien mukaisesti. Teemme tätä työtä ihmisille, sen ymmärtävät varmasti niin Essoten valtuusto, hallitus kuin työntekijätkin. Teemme sen kuitenkin niillä voimavaroilla, joita jäsenkunnat meille osoittavat.

Eero Aho (kok)
Valtuuston puheenjohtaja, Essote

Aira Kietäväinen (kesk)
Hallituksen puheenjohtaja, Essote

Arto Seppälä (sd)
Hallituksen varapuheenjohtaja, Essote

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja, Essote