Mielipide: Itäratapäätöksen on perustuttava faktoihin

Itäisen suunnan ratayhteyksien keskustelussa jylläävät mielikuvat. Tutkimuksilla ja tiedolla ei ole ollut jalansijaa, kun idän uusia ratayhteyksiä on viety eteenpäin.

Muun muassa Porvoo–Kouvola -linjausta markkinoidaan lauseilla: ”Itärata yhdistää puolet Suomea” tai ”Itärata tuo nopeat yhteydet koko Itä-Suomeen”. Matka-aikojen luvataan nopeutuvan 30–37 minuutilla Itä-Suomesta.

Väitteet ovat mielikuvia, ei tutkittua tietoa.

Väyläviraston tämänvuotisessa itärataselvityksessä on selkeästi todettu, että nykyisten ratojen kehittäminen on yhteiskuntataloudellisesti kannattavin vaihtoehto.

Uusien yhteyksien tarkastelusta oli ilman perusteluja jätetty pois itäisten yhteyksien kannattavin vaihtoehto, Lahti–Heinola–Mikkeli -yhteys.

Aiemmasta Väyläviraston selvityksestä ilmeni, että Lahti–Heinola–Mikkeli -rata olisi uusista itäisistä yhteyksistä kokonaistaloudellisesti edullisin sekä Helsingin ja Kuopion välistä matka-aikaa eniten lyhentävä.

Matka-aika Helsinki–Porvoo–Kouvola -radalla nopeutuisi junan nopeudesta riippuen vain 10–19 minuutilla, kun Lahti–Heinola–Mikkeli -radalla matka-ajat nopeutuisivat 40-56 minuutilla. Pietariin Porvoo–Kouvola -rata nopeuttaisi matkoja vain 9–15 minuutilla.

Vastaava matka-ajan paraneminen saadaan aikaan myös nykyisiä ratoja nopeuttamalla.

Aika-kustannushyötylaskelmassa Lahti–Heinola–Mikkeli oli ylivoimainen, samoin liikennekustannussäästöissä sekä kustannus-hyötylaskelmassa. Sen pudottaminen pois vertailusta ei perustu asiantuntija-arvioihin.

Oikorata Helsingistä Lahteen oli suuri investointi. Radasta on ollut suuri hyöty ja sen jatko Heinolaan ja Mikkeliin vain lisäisi hyötyjä.

Lahti–Heinola–Mikkeli -rata tasapainottaisi ratayhteyksiä merkittävästi itäisessä Suomessa.

Koko Itä-Suomi saisi merkittävän elinvoimasysäyksen, joka on nähtävissä Lahdessa oikoradan myötä.

Myös Helsinki–Porvoo–Kotka -rata on selkeästi tulevaisuuden ratalinjaus.

Lahden, Heinolan ja Mikkelin kaupungin ja seutukuntien elinvoima ei lisäänny millään mittarilla Porvoo–Kouvola -itäradan toteutuessa.

Hanke ei myöskään vahvistaisi tasapuolista yhteiskunnallisen elinvoiman kehittämistä Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa tai Kainuussa.

Porvoo–Kouvola -yhteyden toteutuminen ei lisäisi 200 000 asukkaan Lahden kaupunkiseudun elinvoimaa, mutta heikentäisi seudun 6 000 pendelöijän tilannetta.

Toimiessaan liikenneministerinä Sanna Marin korosti taloudellisia reunaehtoja ja realismia uusista ratahankkeista puhuttaessa.

Hän toi esille, että uusia ratayhteyksiä edistetään yhteyskuntataloudellisen arvioinnin perusteella ja sitä, että nykyistä rataverkkoa pitää kunnostaa ja parantaa uusista yhteyksistä riippumatta.

Olisi toivottavaa, että tämä kanta painaa, kun talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee asiaa.

Miljardiluokan verorahoilla kustannettavia ratahankkeita ei saa perustella kuntien huutoäänestyksellä, hankeyhtiömallilla tai suunnittelurahoituksen kilpajuoksulla, kuten nyt näyttää tapahtuvan.

Niiden on perustuttava tutkimukseen, tietoon ja yhteiskuntataloudelliseen kokonaisarvioon.

Arto Seppälä

kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.) Mikkeli

Sirkku Hildén

kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.)

Lahti

Kirsi Lehtimäki

kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.)

Heinola