Mielipide: Launialan uusi päiväkoti käyttäjien ehdoilla

Mikkelissä on tapetilla varhaiskasvatus. Yhä yleisemmäksi ovat tulleet isot päiväkodit. Minulle on tärkeintä, että sisä- ja ulkoympäristö on suunniteltu siten, että se soveltuu sille lapsimäärälle, jolle se on suunniteltu.

Minä käytän lapsilähtöisyys määritelmää, koska se tuntuu omimmalta. Se tarkoittaa, että kaikki on suunniteltu lapsi huomioonottaen.

Uudet isot päiväkodit ovat silloin hyvä ratkaisu, jos vanhat päiväkodit ovat siinä kunnossa, ettei niitä yksinkertaisesti voida hyödyntää. Jos kahta pienempää ei ole mahdollista rakentaa.

Tärkeintä on, että päiväkotiin ovat tyytyväisiä niiden käyttäjät: perheet ja henkilökunta.

Valitettavan moni vanha päiväkoti Mikkelissäkin kärsii sisäilmaongelmista: lapset kärsivät huonosta ilmasta ja saattavat saada elinikäisiä oireita tästä.

Tällöin iso uusi päiväkoti on ihan hyvä ratkaisu, jos päiväkotiin tulee suht lyhyen matkan päästä, kuten Laajalammella tehtiin Kattilansillan päiväkodin kanssa. Sen lisäksi aukioloaikaa laajennettiin 5.30–20. Mielestäni tämä muutos on onnistunut, kun Kattilansillan päiväkotiin yhdistettiin sen lisäksi avoimen päiväkodin Punapirtin toiminta. Varhaiskasvatus paikkoja on 105.

Jos Launialaan alettaisiin rakentamaan uutta 200 lapsen päiväkotia, kokonaisuus tulisi suunnitella niiden päiväkotien kanssa, joiden tilalle päiväkotia rakennettaisiin.

Lapset ovat ainutlaatuisia, ainutkertaisia yksilöitä, jotka ansaitsevat laadukasta varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti. Kukaan, joka työskentelee varhaiskasvatuksessa ei olisi tyytyväinen ratkaisuun, jos ei olisi otettu heidän näkemyksiä huomioon.

Me haluamme lapselle vain parasta laadukasta kasvatusta, johon tarvitaan myös toimivat sisä- ja ulkoympäristö. Mutta, toisaalta, jos päiväkoteja rakennettaisiin kaksi uutta 100 lapsen päiväkotia se olisi vielä parempi. Silloin saataisiin varmasti toimivat tilat kaikille.

Asioita on katsottava kokonaisuutena. Mikä on järkevintä perheiden, henkilökunnan, talouden kannalta. Valitettavasti on pakko katsoa myös talouden kannalta asioita, mutta kuitenkin niin, että perheet ja henkilökunta ovat keskiössä. Ja, kun tehdään isoja päätöksiä käydään dialogia niiden kanssa, joita asiat koskettavat.

Näin syntyy kunnioitus ja luottamus päättäjien ja muiden asiaa koskevien ihmisten parissa. Näin asioita tulisi mielestäni käydä läpi yhdessä.

Ilona Reponen

Sosionomi, Mikkeli