Lukijalta: Työntekijöiden työtaistelutoimet ovat oikeutettuja

Kilpailukykysopimuksessa hallitus ja työntekijät sopivat, että työaikaa lisätään palkattomasti 24 tuntia vuodessa, kuntapuolen kesälomarahoja leikataan 30 prosenttia sekä työntekijöiden maksamat työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat.

Sopimuksessa hallitus lupasi, ettei vaalikaudella 2015 — 2019 työntekijöille tai työttömille tule lisäheikennyksiä.

Kiky-sopimuksen jälkeen hallitus on yksipuolisesti muun muassa pidentänyt työntekijöiden koeaikaa, heikentänyt työttömien määräaikaisuuden perusteita, lyhentänyt irtisanomisen takaisinottovelvollisuuden aikaa, lyhentänyt aikuiskoulutuksen enimmäiskestoa, leikannut työttömyyspäivärahan kestoa ja työttömyyspäivärahaa.

Lisäksi Kelan kansaneläkettä, lapsilisää, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa sekä sairaus-, äitiys- ja isyyspäivärahoja on leikattu sekä aktiivimallin johdosta 150 000 ihmistä on saanut alennettua päivärahaa.

Työnantajien, työntekijöiden ja hallituksen yhteisiä sopimuksia ei saa hallitus yksipuolisesti muuttaa. Yritysmaailmassa hallitus joutuisi oikeudessa sopimusrikkomuksesta korvausvastuuseen.

Toistuvien sopimusrikkomusten johdosta on Suomen suurin ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ajava, yli kahden miljoonan jäsenen ammattiyhdistysliike lähtenyt ammattiliittokohtaisiin ylityö- ja vuoronvaihtokieltoihin sekä pistelakkoihin.
Varsinkin pienituloisia koskevien leikkausten ja työntekijöiden eriarvoistamisen irtisanomissuojan heikentämisellä täytyy loppua.

Jarno Strengell
pääluottamusmies, JHL- edustajiston jäsen (sd.)
Mikkeli

Uusimmat uutiset