Mielipide: Pirstoutuuko Vaalijala sote-uudistuksen jalkoihin?

Vaalijalan kuntayhtymän päätoimipaikka sijaitsee Pieksämäen Nenonpellossa.

Eritasoisia yksiköitä kuntayhtymällä on Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa yli 20.

Yksiköissä on noin 460 asiakasta ja kuntayhtymä työllistää vajaat tuhat ammattiosaajaa. Sen budjetti on noin 68 miljoonaa euroa.

Vaalijalan kehitysvammalaitos evakuoitiin junanvaunuissa Sortavalasta, sodan jaloista tammikuussa 1940.

Kunnille Vaalijala siirtyi vuonna 1973, kun perustettiin 51 kunnan Vaalijalan kuntainliitto.

Siitä lähtien Vaalijalan hallitus ja valtuusto on hoitanut erinomaisesti asioita. Kehitys on hallittua ja tasapainoista.

Vaalijala käynnisti kehitysvammaisten modernin palveluasumisen vuonna 1990.

Palvelukoteja on nyt 17 ja toimintakeskuksia 7. Näistä viisi toimii Mikkelissä. Asuinpaikkoja niissä on 400 ja niitä ylläpitää Savon Vammaisasuntosäätiö Savas.

Nyt on hätä.

Uusi sote-lainsäädäntö ei tunnusta erityishuoltopiirien asemaa, vaan edessä on sulautuminen hyvinvointialueisiin eli maakuntahallinnon alle.

Vaalijala jakautuisi siis Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntiin.

Valtava kokonaisvaltainen osaaminen siirtyisi kokemattoman maakuntavaltuuston käsiin, jolla on kyllä riittävästi muutakin toimintaa haltuun otetavaksi kuin tällainen, täysin erityisosaamista vaativa asiakaskunta.

”Lakiluonnos jättää täysin huomioimatta kuntayhtymien valtakunnalliset ja ylimaakunnalliset erityispalvelut... Etelä-Savossa edessä voi olla suoranainen palvelujen supistuminnen ja osaaminen katoaa olemattomiin”.

Sanojen takana on Vaalijalan johtaja Ilkka Jokinen.

Nyt järki käteen, sosiaali- ja terveysministeriö ja lakia rustaavat. Kuunnelkaa erityishuoltopiirien johtajia.

Vaalijalan tulee olla joko sote-maakuntayhtymä tai sairaanhoitopiireihin rinnastettava toimija. Uudet maakuntahallitukset ja -valtuustot eivät hallitse erityishuoltoa.

Antti Tervasmäki

sosiaalineuvos, Vaalijalan hallituksen jäsen 1993–2004

Mikkeli