Mielipide: Suomi tukee Etelä-Euroopan maita

Euroopan unionin 27 jäsenmaan johtajat pitivät viime viikolla kokouksensa Brysselissä.

Alkuaan kokouksessa piti käsitellä lähinnä seitsenvuosibudjettia vuosille 2021–2027, mutta keskiöön nousikin EU:n johdon ajama koronaepidemian elvytyspaketti.

Korona kosketti ja koskettaa vielä kaikkia maita ja olisi luullut kulujen kuuluvan jokaiselle maalle itselleen.

Tiukan väännön jälkeen johtajat päättivät, että jäsenmaille annetaan suorina avustuksina 390 miljardia euroa ja lainoina 360 miljardia.

Suurimmat hyötyjät löytyvät Etelä-Euroopasta ja maksajiksi pantiin rikkaimmat Keski- ja Pohjois-Euroopan maat.

Suomi joutuisi maksamaan koronan elvytysrahoina 6,6 miljardia euroa ja saisi takaisin avustuksina ja lainoina 3,2 miljardia.

Koronakriisi aiheuttaisi meille 3,4 miljardin lisälaskun, varojensiirtona lähinnä Etelä-Euroopan maille.

Ei voi välttyä ajatukselta, että koronaviruksen varjolla yritetään häätää pari nurkan takana vaanivaa uhkaa kauemmaksi.

Etelä-Euroopan ylivelkaantuneiden maiden taloudet on saatava sen verran kuntoon, ettei maiden yritysten mahdollinen kaatuminen aiheuta uutta pankkikriisiä Eurooppaan.

Lisäksi muutamassa maassa kasvava tyytymättömyys EU:ta kohtaan voisi aiheuttaa halkeamia EU:n kivijalkaan, kun Britannian eronkaan säröjä ei ole vielä saatu paikattua.

Miljardeille olisi ollut käyttöä kotimaassakin.

Joka tapauksessa Suomi on nyt yksi elvytyspaketin nettomaksajista. Miljardeille olisi ollut käyttöä kotimaassakin.

On vedottu siihen, että tulevaisuudessa suomalaiset yritykset saisivat lisää tilauksia Euroopasta.

Uskoo, ken haluaa. Kuitenkin suomalaisia yrityksiä joudutaan edelleen tukemaan omista varoistamme.

Etelä-Eurooppaan valuvista varoista olisi voinut jakaa edes pienen osan koronaepidemian torjuntaan ja sairastuneiden hoitoon osallistuneelle hoitohenkilöstölle kunnollisen suuruisena koronalisänä normaalin palkan lisäksi.

Sairaanhoitajat, lääkärit ja monet muut tekivät työnsä oman ja läheistensä terveyden uhalla vaikeissa ja vaativissa olosuhteissa.

Muistaako yhteiskunta heitä mitenkään? Sen sijaan eteläeurooppalaisille rahaa jaetaan.

Etelä-Euroopan mailla tuntuu nyt olevan piikki auki, koska aiemmin jo Kreikan taloutta tuettiin massiivisesti ja nyt erityisesti Italian taloutta.

On valitettavaa, jos tämä uudentyyppinen suorien avustusten jako taloutensa huonosti hoitaneille maille yleistyy.

Silloinhan aina nämä kovaäänisimmät huutajat voittavat ja Suomen kaltaiset ”kiltit maat” tulevat häviämään.

Leo Havukainen

Mikkeli