Lukijalta: Uskonnolliset tilaisuudet koulupäivien ulkopuolelle

Lukuvuoden alkaessa kouluissa on hyvä muistaa Opetushallituksen tammikuussa 2018 antamien uusien ohjeiden nostama mahdollisuus: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Tämä tarkoittaa jumalanpalveluksia ja aamuhartauksia.

Lisäksi vinkataan: ”Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon.”

Tämä on parempi malli kuin kahden rinnakkaisen tilaisuuden organisointi, joka on vielä laajasti käytössä. Silloin ei tarvitse järjestää jumalanpalvelusten ja hartauksien kanssa samanaikaista erillistä ei-uskonnollista toimintaa, jonka ”tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään”.

Eikä tarvitse huolehtia, ettei ”uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia”.

Kun opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”, on luonnollista, että uskonnonharjoitus, kuten jumalanpalvelukset ja aamuhartaudet, jäävät lukuvuoden työsuunnitelmien ja koulupäivien ulkopuolelle.

Näin henkilökunta voisi yhdessä oppilaiden kanssa keskittyä koulun yhteisiin tehtäviin ja tilaisuuksiin.

Jos koulu kuitenkin liittää uskonnonharjoitustilaisuuksia lukuvuoden koulupäiviin, huoltajat voivat nyt elokuussa ilmoittaa, että oppilas osallistuu vain katsomuksellisesti neutraaliin ohjelmaan.

Koulun tehtäviin ei perusopetuslainkaan mukaan kuulu uskonnonharjoituksen tai uskonnollisten toimitusten, kuten ruokarukousten järjestäminen. Eivät ne kuulu aikuistenkaan työpäiviin ja siten suomalaiseen kulttuuriin. Uskonnonharjoitukset ovat yksilön, perheen ja mahdollisen uskontokunnan asia.

Esa Ylikoski
Pääsihteeri, Vapaa-ajattelijain liitto ry

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet