Lukijalta: Vanhan Sotkun toiminnassa ei ole poikettu lautakuntien päätöksistä

Juhani Penttinen kirjoitti (L-S 5.10.) Sotkun ja kansalaisopiston toiminnasta edelleen asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

On hyvin erikoista ja hämmentävää, että Sotku-kysymyksessä toistetaan järjestelmällisesti samoja väittämiä, vaikka tosiasiat on otettu esille moneen kertaan.

Penttisen mukaan kasvatus- ja opetuslautakunnan 30.5.2017 ja kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan 31.5.2017 tekemistä samansisältöisistä päätöksistä on poikettu lähes törkeällä tavalla, kun Sotkun saliin on rakennettu teatterikatsomo ja kun osa silloisista käyttäjistä on joutunut järjestämään toimintaansa muualla.

Molemmat pöytäkirjat ovat kaupungin internet-sivuilla. Jokainen voi päätellä, onko päätöksistä poikettu vai ei. Päätöksissä ei luvattu minkään toiminnan sellaisenaan jatkuvan, vaan arvioitiin, että Sotkun silloiset käyttäjät voivat jatkaa toimintaansa. Alkuperäinen arvio ei pitänyt kaikkien käyttäjien kohdalla loppuun saakka paikkaansa.

Lautakuntien päätöksissä edellytettiin, että Sotkun tilojen käyttöaste nousee. Niin on tapahtunut. Sotkulla on nyt enemmän käyttöä kuin vuosi sitten ja lautakunnan päätöstä on noudatettu muiltakin osin.

Päätöksissä ei puhuta mitään katsomon rakentamisesta, mutta kun Päämajatalolla ollut teatterisali siirrettiin päätöksen nojalla Sotkulle, oli katsomon sisältyminen hankkeeseen itsestään selvää, vaikkei siitä erillistä mainintaa ole. Katsomon rakentamiseen ei ole tarvittu kenenkään päätöstä. Katsomo on osa kansalaisopiston jatkuvaa toimintaa.

Kaupungin luottamuselimet eivät käsittele muitakaan kysymyksiä yksittäisten asioiden tasolla. Kansalaisopisto on viime vuosina toteuttanut monta muuttoa eikä sen ole tarvinnut vahvistuttaa toimintojensa sijoittelua luottamuselinten päätöksillä.

Myös Sotkun siirtyminen nuorisotoimelta kansalaisopistolle olisi voitu päättää ilman lautakuntakäsittelyä, mutta niin haluttiin toimia, koska kiinteistön hallinnointi siirtyi tulosalueelta toiselle.

Penttinen viittaa myös siihen, että kansalaisopiston teatteriryhmien esitykset voitaisiin esittää missä tahansa vinokatsomollisessa tilassa, mutta asia ei ole näin. Kaikki vinokatsomotilat eivät sovellu teatteritoimintaan eikä esityksiä voi kertaluontoisesti siirtää minne tahansa.

Tilaa tarvitaan muuhunkin kuin näytösten esittämiseen. Esitystilassa tapahtuvien näyttämöharjoitusten lisäksi lavastuksen, valojen ja muun tekniikan rakentaminen tehdään jokaisen esityksen kohdalla erikseen.

Koska pelkästään opiston omien ryhmien esityskausi on neljä kuukautta, ei korvaavien tilojen löytäminen Mikkelistä ole käytännössä mahdollista. Sotkun sali on sen sijaan monien alan ammattilaisten mielestä teatterisalina erittäin hyvä. Miksi kaupungin oman yksikön teatteritoiminta pitäisi viedä pois hyvistä, kaupungin omistamista tiloista?

Sotkulle on syntynyt teatteriopetuksen ja harrastajateatteritoiminnan keskittymä, jollaista kaupunkiin on tavoiteltu vuosia. Kansalaisopisto ei vastusta eläkeläisten päivätanssien palauttamista Sotkulle, mutta pitää sitä tanssijoidenkin kannalta epätarkoituksenmukaisena.

Uudeksi tanssipaikaksi on eri vaihtoehtoja. Olisi hyvä etsiä tansseille tila, joka tarjoaa riittävästi potentiaalia tapahtuman pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Päivätanssien palauttaminen Sotkulle ei ole paras mahdollinen ratkaisu tanssijoidenkaan kannalta ja merkitsisi huomattavaa takapakkia kehityksessä, jota teatteritoiminnan ja harrastajateatterien hyväksi on saatu aikaan.

Matti Laitsaari
rehtori

Raisa Ekoluoma
esitystaidollisten aineiden opettaja
Mikkelin kansalaisopisto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat