Mielipide: Miksi Mikkeli ei houkuttele uusia asukkaita hyvillä tonteilla?

Olemme etsineet tonttia Mikkelistä vuodesta 2017, jolloin Saimaan rannalla järjestettiin asuntomessut.

Tiedä sitten olemmeko liian valikoivia, mutta olemme asettaneet joitain kriteereitä tontille, onhan kyseessä projekti, johon ryhdytään usein vain kerran.

Toiveissa olisi löytää tontti taajamasta noin viiden kilometrin säteellä keskustasta, rauhallisella sijainnilla, läheltä luontoa ja vettä.

Toistaiseksi olemme olleet kärsivällisiä ja luottaneet, että kyllä kaupungilta tontti löytyy, mutta pian alkaa usko loppua.

Paras mitä olen kuullut, usealta kaupungin virkamieheltä, on, etteivät asuntomessut lisänneet tonttien kysyntää.

Kuitenkin moni tuttu on potenut rakennuskuumetta Mikkelin asuntomessujen jälkeen.

Moni on seurannut kaupungin tonttitarjontaa vuosia, mutta moni on luovuttanut, muuttanut muualle tai löytänyt haluamansa yksityisiltä markkinoilta.

Mihin ja milloin Mikkeli pystyy tarjoamaan houkuttelevia tontteja ja millainen on tarjonta esimerkiksi ensi vuonna rakentamaan haluaville?

Heille tarjotaan tontteja, jotka ovat olleet vuosia kaupan ja joille ei ole löytynyt ostajia.

Vai onko Mikkeli niin houkutteleva jollain muulla mittarilla, ettei tontteihin kannata panostaa?

Onko Mikkelillä varaa menettää yhtään potentiaalista veronmaksajaa?

Kenties koulujen osalta, joista eteläisestä aluekoulusta käytiin kovaa vääntöä rakennusmateriaaleista, kun itäisen aluekoulun tulevaisuudesta ei ole vieläkään tietoa, vaikka suurin osa oppilaista on ollut jo vuosia evakossa.

Onko Mikkelillä varaa menettää yhtään potentiaalista veronmaksajaa, jotka alueelle rakennuttaessaan työllistäisivät myös paikallisia rakentajia ja tavarantoimittajia?

Tonttien osalta Annilasta myydään ei oota, Tupalassa ja Lähemäellä vapaana on muutamia tontteja vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilta, Tusku ei ole vetänyt odotetusti ja Vuolingon alueen rakentamistapaohjeet monet kokevat liian rajoittaviksi.

Miksi Launialan peltoja ei ole aloitettu asemakaavoittaa? Kaupunki osti pellot vuonna 2017 ja kaavoitusta ohjaava kantakaupungin yleiskaava on ollut voimassa reilusti yli vuoden.

Entä miksi Laajalammelle on tehty vuonna 2015 asemakaava nykyisen päiväkodin vierelle pientalo- ja rivitaloasumista varten ja sen jälkeen kaava on unohdettu?

Kaavat tulisi laatia sen mukaan, kun alueita on tarkoitus toteuttaa, jotta ei hukattaisi muutenkin pieniä kaupunkisuunnittelun resursseja.

Launiala ja Laajalampi ovat molemmat valmiiden katu-, vesi- ja viemäriverkostojen vieressä ja niiden rakentaminen on paljon edullisempaa kuin esimerkiksi Annilan alueen, joten kalliilla rakentamiskustannuksilla näiden alueiden kehittämisviivettä ei voi perustella.

Kirkonvarkauden eteläosan infran rakentaminen puolestaan on niin kallista tonttia kohden ja kun kaupungin taloudellinen tilanne on haastava, ei alueelle taida nousta uusia talonharjoja lähitulevaisuudessa.

Jenni Oksanen

maankäytön asiantuntija, diplomi-insinööri

Mikkeli