Lukijalta: Abortti on tappamista

Puhutaan paljon vähemmistöjen oikeuksista, naisten oikeudesta omaan ruumiiseensa, tasa-arvon puolustamisesta ja järjestetään suuren mediahuomion saavia Pride-tapahtumia.

Mediamyllytyksen keskellä on ehkä unohdettu lapsen oikeudet. Niiden esilläpito on jäänyt harvojen asiantuntijoiden varaan.

Asiaan on kolme näkökulmaa.

Ensin perusoikeus elämään. Siihen liittyy erottamattomasti kysymys abortista, jossa ministeri Timo Soinin julkisesta kannanotosta toimitettiin eduskunnassa ennenkuulumaton luottamusäänestys.

Abortin puolustajat vetoavat jokaisen naisen oikeuteen omaan ruumiiseensa. Tietyissä tapauksissa, erityisesti kun äiti on vaarassa kuolla synnytykseen, abortti voi olla ainut keino hänen henkensä pelastamiseksi. Ja siinä mielessä perusteltu.

Rajoittamaton aborttioikeus mistä syystä tahansa sotii lapsen oikeutta vastaan. Jo sikiövaiheessa äidin kohdussa oleva lapsi on ainutkertainen ihminen, jolla on oikeus elämään, olivatpa elämän perusedellytykset inhimillisesti katsoen millaiset tahansa.

Siksi ihmistaimen abortoiminen on suoraan sanottuna tappamista. Siksi abortin vastustaminen on monelle lääkärille ja sairaanhoitajalle omantunnon kysymys. Samoin kristityille, jotka haluavat puolustaa lapsen oikeutta elämään.

Oikeus isään ja äitiin on toinen kansainvälisesti tunnustettu lapsen ihmisoikeus. Tämä ei toteudu homo- ja lesboliitoissa. Niissähän ei edes voi saada omia biologisia lapsia. On turvauduttava adoptioon, keinohedelmöitykseen tai kohdunvuokraukseen. Mutta esimerkiksi lesboliitoissa kaksi toisiaan rakastavaa äitiä ei voi korvata puuttuvaa isää. Isällä on kuitenkin ainutkertainen merkitys lapselle. Sen osoittavat monet tutkimukset.

Toki on paljon yksinhuoltajaperheitä, joista syystä tai toisesta puuttuu isä tai äiti. Niitä ei kuitenkaan voi verrata sateenkaariperheisiin, joissa jo lähtökohtaisesti kielletään lapsen oikeus isään ja äitiin. Ja joissa tasa-arvo on lapsen osalta tyhjää puhetta.

Kolmantena otan esille lapsen oikeuden saada kuulla elävästä Jumalasta ja Jeesuksesta. Sanoihan Jeesus jo itse aikanaan omille opetuslapsilleen: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä”.

Mikäli lapsi on kristillisen kirkon jäsen, hänellä tulisi olla oikeus saada opetusta kristinuskon perusasioista. Jotta toteutuisi vanhan kristinopin ilmaus: ”Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia.”

Tämä on jäänyt hyvin ohueksi niin koulujen uskonnonopetuksessa kuin valitettavasti myös luterilaisessa kirkossamme. Onneksi on sentään vielä uskovia pyhäkoulun ja kerhon ohjaajia, jotka suovat lapsille oikeuden päästä Jeesuksen tuntemiseen. Vanhempien tuki on tässä tärkeää.

Samoin on uskovia koteja, joissa lapset jo pienestä pitäen oppivat tuntemaan Jeesuksen omana ystävänään ja Vapahtajanaan ja saavat Raamatun sanasta kestävän perustan elämälleen.

Seppo Väisänen
rovasti, missiologian tohtori
Mikkeli

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet