Lukijalta: Puurakentaminen kehittyy Etelä-Savossakin

Länsi-Savo haastaa pääkirjoituksessaan (LS 30.5.) puualaa ja kyselee ”Saisiko puusta vielä enemmän”. Puu tuo Etelä-Savoon monenlaista hyvää ja erityisesti taloudellista hyötyä. Samalla kun keskustellaan siitä, kuinka paljon puuta voi esimerkiksi ympäristön näkökulmasta järkevästi käyttää, on syytä pohtia myös sitä, mihin puuta kannattaa käyttää.

Puun käyttöä ja hyödyntämistä voi tarkastella ainakin kahdesta näkökulmasta: talouden ja ympäristön. Puurakentaminen on yksi metsän ja puun jalostusarvoa korottava mahdollisuus. Etelä-Savossa kehitetään ja tuotetaan korkeamman jalostusasteen puutuotteita myös rakennusteollisuuteen, mutta niitä käytetään maakunnassa kiusallisen vähän

Pitkäikäisissä massiivipuu-tuotteissa hiili varastoituu parhaiten.

Suurten rakennushankkeiden materiaaliksi ei puu ole Etelä-Savossa vielä päässyt. Erityisen kiinnostavia puurakentamisen mahdollisuuksia sisältyy maakunnan useisiin koulurakennushankkeisiin. Muualla Suomessa puurakenteinen koulu ei ole harvinaisuus ja uusista kohteista uutisoidaan kuukausittain.

Ympäristön kannalta haastetta lisää jo lähtötilanteen määrittelyn vaikeus (LS 29.5.: ”Mikkelin ja Etelä-Savon metsät eivät olekaan olleet hiilinieluja viime vuosina”). Kuinka paljon puuta kasvaa ja kuinka paljon sitä voidaan hyödyntää, niin että ilmaston kannalta tärkeät hiilinielut ja -varastot ovat riittäviä ja tasapainossa?

Pitkäikäisissä massiivipuutuotteissa hiili varastoituu parhaiten ja massiivipuuta käytetään eniten sahatavarana rakentamisessa. Puun käytölle rakentamisessa on vielä suuret kasvumahdollisuudet. Uusista kerrostaloista vain alle kymmenen prosenttia on puurakenteisia, kouluista ja vastaavista julkisista rakennuksista alle 20 prosenttia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ja Etelä-Savon maakuntaliiton rahoittamassa Puurakentaminen Etelä-Savossa (Puurakes) -hankkeessa kehitetään puurakentamista erityisesti suurissa rakennuksissa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä suunnitteilla olevien rakennushankkeiden kanssa Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Hirvensalmella.

Tarkastelun kohteena ovat ympäristö- ja aluetalousvaikutusten lisäksi rakennushankkeisiin liittyvät kustannustekijät sekä puurakentamisen paloturvallisuus ja terveyshyödyt. Hankkeessa lujitetaan puurakentamiseen liittyvää yhteistyötä myös alueen yritysten kanssa.

Puurakentamista hidastavia keskeisiä ongelmia on onnistuttu ratkaisemaan, mutta tietoisuus niistä ei ole levinnyt riittävän laajalle. Puurakentamisen kalleus ja paloturvallisuuden riskit elävät sitkeästi rakennusalan mielikuvissa.

Tutkimusten ja selvitysten pohjalta kalleudelle ei löydy perusteluja, puusta voi rakentaa halpoja ja kalliita rakennuksia. Puutalon paloturvallisuus taas perustuu pakolliseen sammutusjärjestelmään, mikä tekee puurakennuksista jopa kivitaloja turvallisempia.

Uudessa hallitusohjelmassa puurakentamisen kaksinkertaistaminen on keskeinen keino ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi rakennusalalla.

Matti Kilpiäinen

Projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu