Lukijalta: Nuorten itsemurhien ehkäisemiseen tarvitaan matalan kynnyksen toimia

Vuonna 2017 noin joka toinen viikko alle 18-vuotias teki Suomessa itsemurhan. Luku on korkein koko 2000-luvun tarkastelujaksolla. Itsemurhia voidaan ehkäistä toteuttamalla matalan kynnyksen mahdollisuuksia.

Nuori voisi tulla keskustelemaan luottamuksella ilman, että hän kokee syyllistymistä ja leimaantumista. Matalan kynnyksen tiloissa voi olla myös nuorille tarkoitettua toimintaa, kuten pelimahdollisuuksia.

Nuoren tulee saada apua ahdistukseen, tuskaan, yksinäisyyteen ja kiusaamiseen tai sen uhkaan. Paikalla tulisi olla heti saatavilla ammattiapua ja vertaistukea.

Ymmärtävän luottamussuhteen, tukevan ja nopeasti apua antavan työotteen tulisi olla vallitseva toimintatapa.

Miksi ei varoja suunnata tehokkaaseen nuorisotyöhön ja siten itsemurhariskissä oleville nuorille? Meillä on rahaa ja keinoja yhteiskunnallisesti auttaa kaikkia, myös eniten maahan lyötyjä.

Onko suomalainen nuori liian hiljaa, kun ei nouse kapinaan?

Kiusattuna ja turtuneena kaikkeen kurjaan nuori vielä jaksaa pyytää apua keskustelukanavilta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Joku saa avun, hyvä niin.

Entä vahvasti masentunut, yksin jäänyt ja yhteiskunnan nurkkaan ahdistama? Ei riitä voimat ja uskallus mihinkään yhteydenottoon.

Nuoret eivät aina voi puhua vanhemmilleen, koska taustalla voi olla häpeä epäonnistumisesta. Vanhemmilta saattaa puuttua kykyä puhua ja kohdata nuoren ongelmia.

Nuorelle tulee mieleen kaikenlaisia ajatuksia siitä, miten tuskan saa loppumaan.
Miksi yhteiskunnassa halutaan unohtaa nuoret ja lakaista vakavat ongelmat maton alle?

Ajetaanko nuoret itsetuhoon vai kohdataanko matalan kynnyksen nopean reagoinnin tiloissa?

Mervi Eskelinen
puheenjohtaja

Karin Karjalainen
varapuheenjohtaja
Pieksämäen perussuomalaiset
PerusNaiset ry.