Mielipide: Ristiinan lukio antoi minulle juuret ja siivet

Ristiinasta tuli osa Mikkeliä, jotta se olisi entistä kilpailukykyisempi ja houkuttelevampi. Kun Ristiinassa on koulupolku esikoulusta lukioon, se onkin houkutellut uusia perheitä.

Nyt kaupunki uhkaa romuttaa kokonaisuuden. Vieläpä aikana, jolloin esimerkiksi Ranskassa ihmiset muuttavat kiihtyvää vauhtia maalle.

Ristiinan lukion lakkauttaminen romuttaisi Mikkelin hyvinvointia monella tasolla.

Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi perustuu pitkälti erinomaiseen koulujärjestelmään.

Syrjäytymisen vaara on suurimmillaan juuri lukioiässä. Lukionuorten laittaminen eriarvoiseen asemaan toisi Mikkeliin lisää pahoinvoivia asukkaita. Koulutus lähellä kotia on paras tapa pitää yksilöt mukana yhteiskunnassa koko loppuelämän ajan.

Sosiologian tutkimus todistaa, kuinka keskeisiä läheiset suhteet ovat yksilön ja koko yhteiskuntien hyvinvoinnille. Erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville läheisimmät suhteet löytyvät usein juurikin koulusta ja lähikylästä.

Massalukiot lisäävät nuorten ahdistuneisuutta ja putoamista yhteiskunnan kelkasta. Haja-asutusalueilla eriarvoisuus korostuu, kun maksettavaksi tulee myös koulumatkat ja mahdollinen toinen asunto.

Tuore tutkimus kertoo, että yhä useampi suomalainen on uupunut jo lukioiässä. Lukiotodistuksen merkittävästi suureneva rooli yliopistojen yhteisvalinnassa tulee syventämään ilmiötä entisestään.

Uupumisen todennäköisyyttä lisäisi kymmenien kilometrien koulumatka esimerkiksi Suomenniemeltä ja Himalanpohjasta. Pidentyvä koulumatka olisi epäinhimillinen ja voisi tarkoittaa jopa yli 10-tuntisia koulupäiviä.

Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi perustuu pitkälti erinomaiseen koulujärjestelmään ja siihen, että koulun käyminen tuli kaikille mahdolliseksi. Ristiinan lukion lakkauttaminen saisi osan nuorista jättämään lukion väliin ja osan lähtemään kauemmas lukioihin.

Suomi ei voi kilpailla globaalilla tasolla kuin osaamisella. Ristiinan lukio on kultaakin kalliimpi, koska se antaa perussivistyksen ja mahdollisuudet jatko-opintoihin tutussa, turvallisessa ympäristössä inhimillisen matkan päässä.

Kävin Ristiinan lukion 1994—1997. Minulle syrjäkylillä asuvana oli tärkeää pystyä käymään lukio lähellä kotia, tuttujen opettajien ja kavereiden kanssa.

Kuten suurin osa lukiolaisista, en ollut vielä lainkaan perillä siitä, mitä elämältä halusin. Ristiinan lukio oli tärkeä osa kasvua varhaisaikuisuuteen.

Ristiinan lukio antoi juurien lisäksi siivet.

Väittelin vuonna 2011 kauppatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Työskentelin 2012—2014 vakituisessa työsuhteessa maailman johtaviin yliopistoihin kuuluvassa Edinburghin yliopistossa.

Tällä hetkellä toimin kasvuyrittäjyyden professorina Mikkelinkin alueella vahvasti kasvavassa LUT-yliopistossa. Minä Ristiinan syrjäkylien tyttö sain myös vuonna 2017 erittäin kilpaillun 5-vuotisen akatemiatutkijarahoituksen.

Suomen hyvinvoinnin tulevaisuus lepää lapsissa ja nuorissa. On huonoin vaihtoehto säästää heihin liittyvistä peruspalveluista ja saattaa nuoret epätasa-arvoiseen asemaan, uupumukseen tai syrjäytymisen alkuun.

Mikkelin kannattaa välttää alueen hyvinvoinnin romuttaminen ja tehdä viisas päätös säilyttää Ristiinan lukio.

Tanja Leppäaho

Kasvuyrittäjyyden professori LUT-yliopistossa, akatemiatutkija, Ristiinan lukion ylioppilas, joka on syksyn 2019 tutkijavierailulla Lancasterin yliopistossa Englannissa