Mielipide: Etelä-Savoa ollaan hajottamassa ilman kunnollista vaikutusarviointia

Lausunnolla olevassa sote-uudistusta koskevassa esityksessä Suomeen perustetaan uusi hallintotaso, sote-maakunta.

Hallitusohjelman mukaisesti sote-maakuntajako perustuu nykyiselle maakuntajaolle lukuunottamatta Uudenmaan maakuntaa.

Uudenmaan osalta on tehty perusteellinen selvitystyö. Muiden maakuntien osalta selvitystyötä ei ole tehty.

Lakiluonnoksessa esitetään ilman perusteellista vaikutusarviointia nykyisen Etelä-Savon hajottamista niin, että neljä Etelä-Savon kuntaa siirrettäisiin Pohjois-Savoon sijoittuvaan sote-maakuntaan.

Tällainen esitys herättää kummastusta, koska esitys ei toteuta sote-uudistuksen ajatusta tasa-arvoisista palveluista, vahvasta järjestäjästä ja tasapainoisista sote-maakunnista.

Nykylainsäädännön mukaan maakuntajaon muutos edellyttää muutosten perusteellista vaikutusten arviointia, maakuntajakoselvitystä ja esitystä muutoksesta, aukottomia kuulemismenettelyjä ja muutosten edellytysten täyttymistä ennen valtioneuvoston päätöstä.

Lisäksi on selvitettävä miten muutos vaikuttaa valtion viranomaisten toimialuejakoon ja EU-tukirahoituksen jakautumiseen.

Hajotettu Etelä-Savo olisi yksi pienimmistä ja heikoimmista sotemaakunnista.

Viime syksynä valtioneuvosto hyväksyi viiden kunnan anomuksen maakunnan vaihdosta ja nämä tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Vaihdokset olivat vireillä pitkään ja päätökset olivat tarkoin harkitut.

Näin ei olla toimimassa nyt, vaan perustettavista sotemaakunnista ja kuntien sijoittumisesta sotemaakuntiin säädettäisiin uudistuksen voimaanpanolaissa.

Lakiesityksen perusteluissa todetaan lyhyesti, että esityksen seurauksena " Etelä-Savon sotemaakunta olisi yksi pienimmistä ja kantokyvyltään heikoimmista sotemaakunnista".

On erittäin vahingollista koko soteuudistukselle, että ilman vaikutusarviointeja tehty poikkeama hallitusohjelmasta eteni lakiesitykseksi.

Seija Kuikka

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Etelä-Savon maakuntavaltuutettu (kesk.)

Mikkeli