Lukijalta: Ruokajärjestelmä on kokonaisuus

Koneen Säätiön rahoittaman Bios -tutkimusyksikön blogissa pohditaan maailman ruokajärjestelmää. Pohdinta on tervetullutta sen tarkastellessa ruokajärjestelmää kokonaisuutena,ei pelkkinä irrallisina palasina.

Ruokapolitiikassa tarvitaankin kokonaisuuden ymmärrystä, mikä nousee esille myös selvitysmies Reijo Karhisen raportissa.

Mitä vahvemmaksi yksittäinen elintarvikeketjun lenkki muodostuu, sitä herkemmin jokin toinen lenkki katkeaa.

Bioksen blogissa käsitellään hyvin laajasti ruokaan liittyviä kysymyksiä, mutta jotkin kohdat ansaitsevat kytkemistä suomalaiseen elintarvikeketjuun.

Yksi on ruokahävikki. Se on sitä korkeampi elintarvikeketjun loppupäässä mitä korkeamman elintason maasta on kyse. Kehitysmaissa hukka on suurempaa ketjun alkupäässä.

Ruokaa on maailmassa riittävästi ruokkimaan kaikki ihmiset, mutta sitä ei pystytä nykyisellä järjestelmällä jakamaan niin, että tämä toteutuisi.

Myös Suomessa ruokahävikki on merkittävä ongelma. Kuinka paljon massiivista ruoan haaskuuta lisää hinnan polkeminen "arvottomalle" tasolle? Miten ruokaketjua kuristava halpuuttaminen edistää vastuullista kuluttamista? Vastaus ensimmäiseen on merkittävästi, jälkimmäiseen ei mitenkään.

Ruoka näyttää olevan kaupalle ja sen ylimmälle johdolle vain keino tehdä rahaa, muuten se on heille arvotonta. Kaikki keinot tehdä enemmän rahaa ja vallata lisää markkinaosuutta ovat sallittuja. Seurauksista ja seurannaisvaikutuksista välittämättä ja hurskaista puheista huolimatta.

Myös koko elintarvikeketjun ruoan mainontaan käyttämiä rahasummia katsoessa näyttää siltä, että ruoan mainostaminen on tärkeämpää kuin sen tuottaminen. Kuinka moni unohtaisi syödä, vaikka ruoan mainostamista vähennettäisiin?

Halpuutettu ja arvoton ruoka heijastuu maatalouteen kestämättömän alhaisina tuottajahintoina. Kaiken kruunaa S-ryhmän lanseeraama oppi ”hintojen aleneminen on aina osuuskaupan ansiota, nousu aina kaikkien muiden syytä”.

Vesa Kallio
toiminnanjohtaja
MTK-Etelä-Savo

Kommentoidut