Lukijalta: Kuka enää puolustaa metsänomistajaa?

Näin vaalien alla on ilmastonmuutoksen torjunnan ykköskeinoksi nostettu metsien hakkuun ja käytön vähentäminen. Parhaimmillaan on ehdotettu jopa hakkuiden lopettamista ainakin väliaikaisesti kokonaan.

Ensiksi totean kolme käydyssä keskustelussa vähälle huomiolle jäänyttä merkittävää tosiasiaa.

1. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan metsämme kasvavat 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuotuinen hakkuumäärä on nykytasolla hieman yli 70 miljoonaa kuutiometriä.

Luontainen poistumakin huomioiden uuttaa hiilinielua syntyy vuosittain yli 20 miljoonaa kuutiometriä. Näin on ollut jo pitkään, tarkalleen ottaen Suomen puustopääoma on kasvanut vuosittain 70-luvulta lähtien hakkuumäärien lisääntymisestä huolimatta.

2. Jos hakattu puu jalostetaan esimerkiksi sahatavaraksi tai vaneriksi ja käytetään rakennusaineena, sen sisältämä hiilimäärä säilyy rakenteissa jopa satoja vuosia. Minäkin omistan yli 150 vuotta vanhan puurunkoisen pajan. Pajani seinissä ne 1800-luvun hiilet ovat edelleen tallessa.

3. Kun puu kuolee ja lahoaa luonnossa, sen sisältämä hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.

Aarni- ja ikimetsiä pidetään optimitavoitteena ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta näissä ikimetsissä kasvu taantuu ja puuta lahoaa jopa enemmän, kuin uutta kasvaa, jolloin hiilitase on negatiivinen.

Hakkuiden vähentämisen vaikutusta työllisyyteen, kantorahatuloihin ja verotuloihin en ryhdy tässä yhteydessä edes arvioimaan.

Minua hämmästyttää se, että kuinka voimakkaasti nyt hyökätään ihmisten toimeentuloa, elinkeinon harjoittamista ja ennen kaikkea yksityisen omaisuuden hoitoa ja hallintaa kohtaan.

Mitään muita elinkeinoelämän sektoreita, maataloutta lukuunottamatta, ei näin kohdella.

Kaikkein eniten olen kuitenkin huolestunut siitä, että metsänhoitoyhdistykset ovat luvanneet jäsenilleen olla vain metsänomistajan asialla.

Jokainen mhy:n jäsen maksaa jäsenmaksunsa kautta myös MTK:n jäsenmaksua, joka puolestaan on luvannut olla metsänomistajan ensimmäinen edunvalvoja.

Missä edunvalvonta on nyt, kun sitä eniten tarvittaisiin?

Veli Manninen
Haukivuori, Mikkeli