Lukijalta: Etelä-Savo on kokonaisuus – Pentti Mäkisen mielestä maakunnan vahva sisäinen yhteistyö on jäänyt ristiriitojen varjoon

Etelä-Savon maakunta tarjoaa luontevan pohjan taloudellisesti, historiallisesti ja kulttuurisesti uudelle maakunnalle, kirjoittaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Etelä-Savon yhtenäisyydestä on tämän lehden sivuilla keskusteltu vilkkaasti, mikä osoittaa vahvaa kiinnostusta maakunnan kehittämiseen. Arvioin kolme vuotta sitten olevan luontevaksi, että Etelä-Savon suuntana jatkossakin on Etelä-Savo.

Olen keväästä 2016 vetänyt maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua Etelä-Savossa. Olemme tehneet laajaa, koko maakunnan kattavaa yhteistyötä. Kolme vuotta sitten lausumani pitää edelleen paikkansa. Uuden maakunnan valmistelu on vahvistanut maakunnan sisäistä yhteistyötä.

Maakunta- ja sote-uudistus siirtää ensimmäistä kertaa Suomen historiassa keskushallinnosta merkittävää päätösvaltaa ja myös vastuuta perustettaville 18 maakunnalle. Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävässä lakiesityksen mukaan uudet maakunnat perustetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jokaisella maakunnalla on historiallinen taustansa ja ihmiset tuntevat maakuntansa jo ennakolta.

Etelä-Savon maakuntaliiton hallitus kannatti yksimielisesti 18.1.2016 nykyistä maakuntajakoa uusien maakuntin muodostamisen lähtökohdaksi. Etelä-Savon kunnat tukivat omissa lausunnoissaan pääosin nykyisen maakunnan muodostaman uuden maakunnan perustamista mutta myös toisenlaisia näkemyksiä ja muihin maakuntiin suuntautumista tuotiin esille. Lopulta vain Heinävesi ja Joroinen ovat siirtymässä toisiin maakuntiin.

Omaan maakuntaan kohdistuneet kriittiset ja sisäisiä ristiriitoja korostavat näkemykset ovat saaneet julkisuudessa vahvan näkyvyyden. Vähemmälle on jäänyt maakunnan vahva sisäinen yhteistyö ja maakuntaa yhdistävät tekijät.

Etelä-Savolle oma maakunta ja sote-alue ovat luonteva valinta, jota myös valtiovalta maakunnalle tarjoaa. Etelä-Savon maakunta on väestöltään 15. ja pinta-alaltaan 7. suurin.

Etelä-Savon maakunta on tarjonnut luontevan pohjan asukkaidensa osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Maakunnan yhteistyö näkyy erityisesti yhteisenä strategiana. Toinen keskeinen yhteistyön väline on maakuntakaava.

Etelä-Savolle oma maakunta ja sote-alue ovat luonteva valinta, jota myös valtiovalta maakunnalle tarjoaa. Etelä-Savon maakunta on väestöltään 15. ja pinta-alaltaan 7. suurin.

Uudessa maakunnassa yksikään kunta tai kaupunki ei ole vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Palvelut uudessa maakunnassa turvataan nykyistä vahvemmilla hartioilla ja ennen kaikkea maakunnan sisäisellä yhteistyöllä.

Omassa maakunnassa, mahdollisimman lähellä kansalaisia, tehtävillä päätöksillä turvataan parhaiten maakunnan asukkaille tärkeiden lähipalveluiden saatavuus. Lähipalveluiden saatavuus on uudistuksen onnistumisen todellinen mittari.

Sote-uudistuksessa keskeistä on maakuntien keskinäinen yhteistyö. Yksikään maakunta ei selviä itse kaikkien erityissaraanhoidon palveluiden tuottamisesta. Vahva maakunta on myös vahva sovittaessa yhteistyöstä.

Julkista rahoitusta on suuntautunut tasapuolisesti hyviin hankkeisiin kaikkiin maakunnan seutukuntiin. Maakunnan omat vaaleilla valitut päättäjät voivat ratkaista, miten voimavaroja suunnataan oman maakunnan kehittämiseen.

Etelä-Savon maakuntavaltuuston ja -hallituksen ohella maakunnan yhteistyöryhmä on tehokkaasti sovittanut yhteen maakunnan eri seutukuntien kehittämistä.

Nykyinen maakunta muodostaa tällä hetkellä toimivan kokonaisuuden myös ELY-keskuksen, pelastustoimen ja ammattikorkeakoulun osalta. Maakunnassa toimivat kaksi keskussairaalaa ovat tehneet tiivistä yhteistyötä sekä hallinnon että varsinaisen terveydenhoidon tehokkaassa hoitamisessa.

Monet yritykset kuten osuuskauppa, osuuspankki, energiayhtiö ja viestintäkonserni kattavat toiminnallaan koko maakunnan. Elinkenoelämän maakuntaa yhdistäviä toimijoista keskeisiä ovat Etelä-Savon kauppakamari, Etelä-Savon yrittäjät ja Etelä-Savon MTK. Myös metsäkeskus kattaa koko maakunnan.

Maakunnan laajuisia toimijoita ovat myös monet liikunta-, kansalais- ja harrastejärjestöt, tärkeimpänä Etelä-Savon liikunta. Lisäksi ammattiyhdistystoiminta ja ympäristöjärjestöt ovat maakunnallisesti järjestäytyneitä. Monet muutkin järjestöt ja organisaatiot toimivat maakunnallisesti.

Etelä-Savon maakunta tarjoaa luontevan pohjan taloudellisesti, historiallisesti ja kulttuurisesti uudelle maakunnalle. Uuden maakunnan yhteisten etujen ajamista on luontevaa jatkaa nykyisen maakunnan pohjalta.

Pentti Mäkinen
Etelä-Savon maakunta- ja muutosjohtaja