Lukijalta: Minä laskin sähkön hinnankorotusprosentiksi aivan toiset lukemat kuin Järvi-Suomen Energia

Postiluukusta kolahti sanelupostia, tämän vuoden Järvi-Suomen energian asiakaslehti 1 verkkopalveluhinnastoineen.

Positiivista on, että saadaan postia vielä painettunakin sanana, eikä vain sähköisessä muodossa.

Moni muukin saanee laskut sähköiseen palveluun, mutta tuleeko niitä tarkastettua, kun automaattipalvelut tekevät nekin meidän puolesta.

Nopeasti ja siististi, mutta paljon jää näkemättä. Miten sellaista voi muistaa, mitä ei näe?

Kiinnitin huomiota asiakaslehden artikkeliin hinnankorotuksista.

Hyvin sekoitetaan kaksi asiaa. Artikkelissa puhutaan yhtä aikaa perus- ja siirtomaksuista, ja mainitaan esimerkkinä, että omakotitalouksissa nousu on 8,6 prosenttia eli 5,06 euroa kuukaudessa.

Kuinka tämä on voitu laskea hinnankorotusprosenttina, koska toinen muuttuja eli tehoperusteinen siirtomaksu riippuu kulutuksesta?

Kiinnitetäänpä huomio yksin perusmaksuun, onhan tämä eroteltu sähkölaskussakin.

Matemaattinen tarkastelu antaa kohdallani seuraavat tulokset: Vielä kesäkuussa 2018 perusmaksuni oli 28,07 euroa kuukaudessa. Hinta nousi heinäkuun 2018 alussa 30,65 euroon kuukaudessa. Nyt ilmoitetaan, että 1.7.2019 alkaen hinta on 34 euroa kuukaudessa.

Jos tarkastellaan heinäkuun alussa tulevaa hinnannousua, on se 13 kuukauden takaiseen hintaan verrattuna perusmaksussa 21,1 prosenttia.

Jos tarkastellaan tilannetta viimeisten 12 kuukauden ajalta, on tuleva nousu 10,93 prosenttia.

Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksenä ja laskunsa. Onneksi on avoin tiedonjako, vaikka se ei kilpailevia kaapeleita tönölle tuokaan.

Lisäksi näin tavallisen tallaajan näkövinkkelistä ei voi olla ihmettelemättä konsernin avainlukujen kehitystä (https://vuosikertomus.sssoy.fi/2018/liiketoiminta/vuosi-2018-lukuina), jossa voitto ennen veroja oli kasvanut vuoden 2017 12,9 miljoonasta 5,5 miljoonalla euroa 18,4 miljoonaan yhdessä vuodessa.

Kohonneita siirtomaksuja perusteltiin aiemmin maakaapeloinnilla, ja nyt viestinnässä tarkennetaan, että vältetään perusteetonta maakaapelointia sen lisäksi, että maaseudun kaapelointi se vasta maksaakin.

Mihin johtoihin olenkaan sotkeutunut!

Pirkko Väkimies
Mikkelin seudun kesäasukas
Vantaa