Lukijalta: Maltti on aina valttia — niin myös rantarakentamisessa

Mikkelin luottamuselimissä on äänestetty kantatilakohtaisten rantarakennuspaikkojen lukumäärän korottamisesta ja Kattilanlahden yhden rantarakennuspaikan säilyttämisestä. Myös tämän lehden sivuilla asiasta on käyty mielipiteenvaihtoa.

Entisen Mikkelin maalaiskunnan alueella ja uudessa Mikkelissä rantarakennuspaikkojen lukumäärä on perustunut rakennuslain voimaantulon 1.7.1959 aikaiseen kantatilan rantaviivan pituuteen.

Saimaalla ja Puulalla rantarakennuspaikkoja on osoitettu viisi luonnonolosuhteet huomioivaa mitoittavaa rantaviivan kilometriä kohden. Muilla vesistöillä mitoitus on ollut 4 rantarakennuspaikkaa/kilometri. Myös muissa uuden Mikkelin liitoskunnissa on pääsääntöisesti käytetty samaa mitoitusta.

1940- ja 1950-luvulla kesämökkirakentaminen vilkastui Mikkelin torilta kohtuullisten etäisyyksien ja tieyhteyksien päässä sijaitsevilla järvillä. Rakennusluvat myönnettiin kaikille, jotka niitä hakivat.

Näitä ennen 1.7.1959 muodostettuja rakennuspaikkoja ei ole laskettu mukaan kantatilojen rantarakennusoikeuksia laskettaessa. Tämän vuoksi joillakin järvillä todellinen kantatilakohtainen mitoitus voi olla jopa 10—15 rantarakennuspaikkaa/kilometri. Samansuuntaista kehitystä on todettu myös muiden liitoskuntien tiiviisti rakennetuilla rannoilla.

Mikkelissä on noin 2 000 kaavoitettua ja rakentamatonta rantarakennuspaikkaa. Osa näistä sekä uusista mahdollisista rakennuspaikoista ei tule myyntiin, vaan jäävät maanomistajien lähipiirin käyttöön.

Viime aikoina on myös käynyt selväksi, ettei nuorempi sukupolvi ole yhtä innostunut kesämökkielämästä kuin aikaisemmat sukupolvet. Monilla perikunnilla on ollut miettimistä, kuinka saada joku perikunnan jäsenistä käyttämään lomarakennuksia, jotta ne ympäristöineen säilyisivät kohtuullisessa kunnossa.

Yli 30 vuotta rantarakennusoikeuksien kanssa painiskelleena en näe realistisena Mikkelin vetovoimaisuuden parantumista asuin- tai mökkikuntana pelkästään rakennuspaikkojen mitoituksen korottamisen myötä.

Nykyiset mitoitusperusteet ja -laskelmat ovat käyttökelpoisia vuosiksi eteenpäin, eikä ole taloudellisestikaan järkevää sitoa maankäytön ja rakennusvalvonnan vähäisiä voimavaroja ilman selkeää yleisen edun mukaista tavoitetta olevaan muutostyöhön. Mikkeli säilyy kesämökkikuntien kärkikolmikossa nykyisilläkin rantatonttimäärillä.

Kattilanlahdella on ollut kaksi huvila- ja asuinkäytössä ollutta rakennuspaikkaa, Kaihun motti ja Pylvänäisen niemi.

Hiihtomäen juurella sijainneen Kaihun motin tuhoutumisen jälkeen Mikkelin kaupunki toimi kaukonäköisesti säilyttämällä niemen rakentamattomana kaupunkilaisten virkistyskäytössä.

Mikkelissä on pääsääntöisesti noudatettu periaatetta, että jo muodostetun rakennuspaikan rantarakennusoikeus säilyy maanomistajalla. Näin pitäisi olla myös Pylvänäisen niemen kohdalla.

Vaikka Mikkelin rahakirstussa ylimääräiset seteliniput eivät toisiinsa törmää, uskoisin kaupungintalon sokkeloista löytyvän pari sukanvartta, joiden euroilla niemi voidaan lunastaa käypään hintaan tulevien sukupolvien iloksi ja virkistykseksi.

Heikki Pöyry
rakennusinsinööri, Mikkelin
maalaiskunnan ja kaupungin
entinen rakennustarkastaja