Mielipide: Nykyisen aluetyön hyvät puolet voidaan säilyttää

Pirjo Siiskonen kirjoitti Mikkelin kaupungin aluetyön uudistamisesta (LS 16.10.). Kirjoituksesta syntyi sellainen mielikuva, että nykyisten aluejohtokuntien korvaaminen yhdellä alueiden johtokunnalla merkitsisi väistämättä alueiden tilanteen heikkenemistä. Asia on parhaimmillaan aivan päinvastoin.

Uutta lähidemokratiamallia valmistelleena virkamiehenä tiedän, että ajatuksena on edelleen nimenomaan tukea alueita ja niiden elinvoimaa. Kaikki se hyvä, mitä nykyiset aluejohtokunnat ovat tehneet ja mitä nykyinen toiminta on tuonut tullessaan, voidaan edelleen säilyttää. Nyt on kyse toiminnan uudistamisesta ja kehittämisestä. Kun samalla syntyy jonkin verran taloudellista säästöä, ei sitä voine kukaan panna pahakseen.

Uudistuksen taustalla on kaupunginhallituksen viime joulukuussa antama evästys – Mikkeliin tulee valmistella uusi lähidemokratiamalli.

Uusi malli avaa paljon mahdollisuuksia osallisuuden ja osallistuvan budjetoinnin kehittämiselle ja kumppanuuspöyätoimintamallin käyttöönotolle ja monelle muullekin lähidemokratiaa tukevalle asialle. Kuntalaiset ja alueiden ihmiset on tarkoitus ottaa nykyistä vahvemmin mukaan alueiden ja koko kaupungin kehittämiseen.

Itse uskon siihen, että rakenteet eivät ratkaise sitä, mitä saamme aikaan, vaan ne ihmiset, jotka ovat toiminnassa mukana. Jos esitys alueiden johtokunnasta lopulta hyväksytään, on täysin uuden alueiden johtokunnan jäsenten käsissä, millaiseksi ja miten dynaamiseksi toiminta muodostuu. Jäsenet voivat olla aidosti alueidensa edustajia johtokunnassa ja johtokunnan ajatusten viestinviejiä alueillaan.

Kaikki nykyinen hyvä voidaan säilyttää. Tahtotila tähän on olemassa ja tätä on kuvattu luottamushenkilöille ja myös nykyisille aluejohtokunnille valmistelun kaikissa vaiheissa. Tulen mielelläni kertomaan uudistuksen sisällöstä ja tavoitteista poliittisten ryhmien tilaisuuksiin.

Matti Laitsaari

Rehtori, kansalaisopiston ja osallisuuden tulosalue, Mikkelin kaupunki