Lukijalta: Lentokenttä vai perus- ja kulttuuripalvelut?

Mikkeli on Suomen ainoa kunta, jolla on palkattuna lentoaseman johtaja. Vuonna 2018 kaupungin omistaman lentokentän käyttömenot olivat noin 590 000 euroa ja tulot noin 123 000 euroa.

Kaupungin talous on vakavassa tilassa, koska tulot eivät riitä menoihin. On tehtävä toimenpiteitä, joilla menoja voidaan pienentää ja tuloja suurentaa. Lentokentän lakkauttaminen tai myyminen on yksi keino.

Mielestäni on selvää, että kaupungin taloutta on tasapainotettava, mutta se on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla. En pidä hyvänä esimerkiksi lasten varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, kirjastoihin ja Mikkelin teatteriin kohdistuvia säästöjä.

Toimenpiteistä on neuvoteltu puolueiden kesken, ja olemme saaneet aikaan kompromisseja, joissa lentokentän lopettamisesta tuleva puolen miljoonan euron säästö on ollut mukana. Lentoliikenteen palvelujen tarjoaminen ei ole kunnan perustehtävää. Jos puolustusvoimat tarvitsee kenttää, niin valtion on se maksettava.

10. kesäkuuta keskustan, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat Armi Salo-Oksan (kok.) johtamassa kaupunginhallituksen kokouksessa irtaantuivat talouden tasapainottamisesta. Äänestäessään lentokentän jatkamisen puolesta he tekivät puolen miljoonan euron vuosittaisen aukon talouden tasapainottamiseen. Tämä tarkoittaa 10—12 henkilötyövuoden lisäsäästötarvetta muista palveluista.

Palaamme näin ollen alkutekijöihin, ja jälleen noussee esille leikkaukset palveluverkkoon, kuten Ristiinan lukioon, kyläkouluihin, kirjastoihin sekä yksityistieavustuksiin ja moneen muuhun tärkeän asiaan. Leikkausten kohteeksi joutuvat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö, jolloin tilanne näkyy perheiden arjessa suurentuvina lapsiryhminä ja heikompina peruspalveluina. Näillä olisi kauaskantoiset negatiiviset seuraukset.

Puhuttaessa elinvoimasta, on otettava huomioon, että esimerkiksi Mikkelin teatteri tuo kaupunkiimme elinvoimaa — varmasti enemmän kuin tyhjillään oleva lentokenttä. Kuitenkin Mikkelin teatterin toiminta-avustuksesta aiotaan leikata 71 000 euroa.

Mielestäni on väärin leikata perus- ja kulttuuripalveluista hankaloittaen ihmisten arkea, samaan aikaan kun rahaa laitetaan palamaan tyhjälle lentokentälle, tyhjälle Saimaa-stadiumille, Mikkelipuistolle ynnä muille ”monumenteille”.

Tätä en hyväksy ja tulen esittämään Mikkelin teatterin rahoituksen jatkamista entisellään. Mikkelin teatteri viettää 100-vuotisjuhlaansa näytäntökaudella 2019—2020. On hävytöntä, että kaupungin lahjana olisi budjettileikkaus, joka heikentäisi teatterin mahdollisuutta tarjota ihmisille ammattimaisia, korkeatasoisia ja monipuolisia kulttuuripalveluja.

Satu Taavitsainen
Kaupunginvaltuutettu (sd.), valtuuston 2. varapuheenjohtaja. Mikkeli

Uusimmat uutiset