Mielipide: Hämmästelen Mikkelissä tehtyjä kouluratkaisuja

Olen edelleen hämmentynyt Ristiinan lukion lakkauttamisen perusteista sekä siitä tavasta, jolla Ristiinan kaupunginosaan keskeisesti vaikuttava opinahjo päätettiin ajaa alas.

Hämmentynyt olen myös siksi, että Mikkelin lukion henkilökunta oli tukemassa harvinaisen tyhmää päätöstä.

Luin aluehallintoviraston viime lokakuussa tekemää työsuojelutarkastusta.

Käsittääkseni tarkastuskertomuksen keskeinen sanoma keskittyi opettajien psykososiaaliseen kuormitukseen, isoihin opetusryhmiin ja pelkoon siitä, että ryhmien oppilasmäärät lisääntyvät pienempien lukioiden oppilaiden siirtämisen seurauksena kaupungin lukioon.

Valtuustossa tehty ratkaisu suurentaa opetusryhmiä, lisää opettajien kuormitusta ja tarkoittaa opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen määrän laskua.

Päätös merkitsee Mikkelin lukiopaikkojen määrän vähenemistä, samoin oppilasmäärään sidotut valtionosuudet pienenevät. Tätäkö lukion opettajat ja opiskelijat halusivat puoltaessaan Ristiinan lukion lakkauttamista?

Ennen kaikkea tuntuu pahalta, että sivistystoimen johtaja taisi unohtaa Ristiinan lukion lakkauttamispäätöksen käsittelyssä tämän tarkastuskertomuksen sisällön.

Hän ilmoitti, että ”keskustan opetusryhmissä on hyvin tilaa ristiinalaisille opiskelijoille”. Fyysistä tilaa ehkä, opetukselliset ja kasvatukselliset näkökohdat huomioiden ei.

Ehkä lautakunnan enemmistö oli asiaa käsitellessään paremmin sisäistänyt lakkauttamisen kokonaisvaikutukset, koska päätyi Ristiinan lukion säilyttämisen kannalle äänestyksen tuloksena.

Kaupunginvaltuuston enemmistö oli asian käsittelyssä toista mieltä. Perusteluna oli kaupungin surkea taloudellinen tila.

Taloudelliset perustelut valtuustokäsittelyssä tuntuvat oudoilta.

Mietin, miksi elämää suuremmat kysymykset päätetään taloudellisten ja osin virheellisten laskelmien perusteella.

Oikeastaan kyse on siitä, voidaanko nuorten viihtyvyys Mikkelissä, kyläyhteisön elinvoimaisuus tai Mikkelin imago mitata pelkästään euroilla. Ei voida.

Taloudelliset perustelut valtuustokäsittelyssä tuntuvat oudoilta. Ensin puhuttiin jopa 450 000 euron vaikutussäästöistä. Vaaditun tarkastuslaskennan tuloksena päädyttiin lukemaan 108 000 euroa ja kun otetaan huomioon kaupungin lukion oppilaaksi otettavien uudet lukumäärät, kuviteltu säästö pienenee edelleen.

Ihmettelen, mistä on peräisin kaupungin päätöksenteon salakähmäisyys. Asioiden perusteluja ja faktoja tuodaan esille valikoiden.

Vielä yksi käsittämätön kouluasia. Kaupunginhallitus on käsitellessään henkilöstön vähennystarvetta päättänyt, että peruskoulujen opetuksen vuosiviikkotuntimäärää leikataan kahdella tunnilla ja näin kaupunki selviää uusien opetusvirkojen perustamisesta.

Vuosiviikkotuntimäärä on perusopetuksen yksi keskeisin kuntakohtaista opetuksen järjestämistä ja opetusta arvostavan kunnan mittari. Kaupunki lähestyy perusopetuksen asetuksen lakisääteistä minimiä. Koulukaupunki Mikkeli?

Löysin tiedon kaupunginhallituksen esityslistalta kohdasta ”Kaupunginhallitus, kokous 20.1.2020, 16.12.2019 päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden neuvottelutuloksen täytäntöönpano” ja tämän liitetiedostosta.

Läpinäkyvää, selkeää ja kuntalaisia palvelevaa toimintaa, vai mitä?

Toivoisin kaupungin päätöksentekoon avoimuutta. Mitä Mikkeli salailulla ja kätkemisellä voittaa?

Joku päätöksenteon kulttuurissa on johtanut tähän käsittämättömään tilanteeseen.