Lukijalta: Koulurakentamisen elinkaarimalli sortaa mikkeliläisiä yrityksiä — ja on lisäksi hankintalain kirjaimen vastainen

Mikkelin kouluhankkeiden toteuttamista elinkaarimallilla on vastustanut Mikkelin yrittäjien puheenjohtaja Jari Somero (L-S 12.4.) ja puolustanut senior adviser Esa Kemppainen (L-S 19.4.).

Elinkaarihankkeessa paikalliset rakennusurakoitsijat ja talotekniikan urakoitsijat rajataan pois rakentamisen kilpailutuksesta yli 90-prosenttisesti.

Kemppaisen mukaan valittu urakoitsija käyttää kuitenkin paikallisia aliurakoitsijoita, jopa 75-prosenttisesti. Tällä lauseella rauhoitetaan kuntapäättäjien omaatuntoa.

Mutta, kuten ainakin Kemppainen täysin varmasti tietää, ovat aliurakat lähinnä työurakoita.

Hankinnat tekee pääurakoitsija. Aliurakoitsijoina toimivien paikallisten yritysten ansaitsemis- ja kehitysmahdollisuudet näivettyvät.

Elinkaarimallissa kaupunki kilpailuttaa hankintalain mukaisesti julkisena hankintana yhden urakoitsijan. Jatkossa urakoitsija kilpailuttaa osaurakat.

Näitä ei julkisten hankintojen hankintalaki enää koske, vaan kilpailutuksissa vallitsee villin lännen meininki. Hintoja tingitään ja katteet jäävät pääurakoitsijalle. Ei Mikkelin kaupungille.

Essote, maakunnalliset pankit ja kaupat, perheyritykset ja mediatalot, seurakunnat ja seurakuntayhtymät sekä koulutusten kuntayhtymät ja muut vastuulliset rakennuttajat ymmärtävät, että maakunnan omille urakoitsijoille maksetut eurot tuovat toimeentuloa ja hyvinvointia kotiseudulle ja jollakin aikavälillä rahat kiertävät myös oman kassan kautta.

Siksi heidän hankkeensa on pilkottu sellaisiin osiin, ettei paikallisia yrittäjiä suljeta pois urakkakilpailusta. Näin hankkeet ovat myös edullisempia kuin jättimäiset hankepaketit.

Miksi Mikkelin kaupunki haluaa niputtaa kouluhankkeet niin isoksi kokonaisuudeksi, että Suomessa on vain 4—5 yritystä, jotka pystyvät tekemään siitä tarjouksen?

Tästähän on murheellinen esimerkki Juvan koulukeskushanke. Juvan viesti oman kunnan yrittäjille on, ettei kunta halua ostaa niiltä talonrakennuksen palveluja.
Mikkelin kaupunginhallitus on hyväksynyt hankintasäännön uusimman version joulukuussa 2018.

Siinä lukee muun muassa, että paikallisten yritysten kilpailumahdollisuudet on maksimoitava ja ettei hankintojen yksikkökokoa pidä kasvattaa tarpeettomasti.

Elinkaarihanke ja kaupunginhallituksen päätös toteuttaa molemmat koulut yhtenä jättihankkeena on yksiselitteisesti hankintasäännön noiden kohtien vastainen. Se minimoi paikallisten yritysten kilpailumahdollisuudet ja hanke kasvaa liian isoksi.

Huomattavaa on, että elinkaarihanke rajaa kilpailevat urakoitsijat muutamaan valtakunnalliseen toimijaan, kun pilkottu urakka ei rajaa pois isoja eikä pieniä urakoitsijoita.

Essoten yli sadan miljoonan euron Esper-sairaalahankeessa vuosina 2015—2019 kilpailutettu 34 urakkaa ja elementtihankintaa. Niistä 25 on voittanut eteläsavolainen yritys tai yritys, joilla on pysyvä toimipiste Etelä-Savossa.
Essoten suurin omistaja on Mikkelin kaupunki. Mikkelin kaupungin hankintasääntö on todettu hyväksi ja sitä on pyritty noudattamaan.

Vain yksi noita urakoita toteuttaneista on riittävän iso tarjoamaan elinkaarihanketta. Nyt siis sairaalaan yli 20 urakkaa ja elementtihankintaa toteuttanutta urakoitsijaa suljetaan pois Mikkelin kouluhankkeista. Tämä on erittäin paha viesti kaupungilta Mikkelin rakentajille!

Mikkelin kaupungin tilapalveluissa on osaava joukko rakentamisen ammattilaisia, jotka hallitsevat eri urakkamuodot ja pystyvät toteuttamaan koulujen rakennuttamisen ilman ulkoa tuotuja, lähes uskonnonomaisen voimakkaasti markkinoituja tapoja, joiden tarkoitus on rajoittaa kilpailua ja nostaa hintaa.

Nyt on aika luottaa kaupungin omaan osaamiseen ja maakunnan urakoitsijoihin.

Jukka Rasilo
rakennusinsinööri, entinen yrittäjä
Mikkeli