Lukijalta: Mökkiläiset eivät näy väestökartoissa

Väestökartat kertovat, miten asutus keskittyy yhä suurempiin kaupunkeihin. Valtionosuuksien tasausjärjestelmän epätasa-arvoisuutta kauhistellaan.

Mielestäni tässä on perustavanlaatuinen ongelma. Väestökartat eivät huomioi ihmisten monipaikkaisuutta.

Moni viettää suuren osan vuodesta jossain muualla kuin vakituisella asuinpaikkakunnallaan. Vapaa-ajan asuntoja käytetään nykyään paljon ympäri vuoden ja sieltä tehdään myös etätöitä.

Etelä-Savossa on 49 600 mökkiä, joiden omistajista yli puolet ei asu maakunnassa. On kuntia, joissa on huomattavasti enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin vakituisia asuntoja.

Mökillä aikaansa viettävät ihmiset käyttävät ahkerasti palveluita ja ovat monesti aktiivinen osa mökkikuntaansa, joka on usein vahva osa heidän identiteettiään. Mökillä vietetty aika on keskeistä ihmisten hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta.

Vapaa-ajan asuminen ansaitsee enemmän posiitivista huomiota. Mökkeily on ilmastoystävällisempää kuin viikonloppulomalle merten taakse lentäminen. Vapaa-ajan asuminen voi myös edistää ympäristön hyvinvointia, sillä vapaa-ajan asukkaat ovat yleensä erittäin kiinnostuneita alueensa vesistöjen puhtaudesta tai luonnon monimuotoisuudesta.

Mökkeily tukee maaseutualueiden elinvoimaa, sillä mökkiläisten ansiosta pienenkin paikkakunnan palveluntarjonta on usein monipuolisempaa. Toisaalta palvelutarve ulottuu myös julkiselle puolelle esimerkiksi terveyspalveluihin: sesonkiaikoina terveyspalvelut saattavatkin ruuhkautua, jos mökkiläisten määrää ei ole huomioitu.

Monipaikkaisen väestön alueellista sijoittumista pitäisi kartoittaa tarkemmin. Näin saadaan väestökartat kuvaamaan todellisuutta, jossa elämme. Tämän tiedon perusteella voidaan kehittää joustavaa palveluiden saavutettavuutta ja julkisten palveluiden hajauttamista esimerkiksi
sesonkiaikoina.

Maisa Juntunen
Maaseutu-ja erävihreiden varapuheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas (vihr.), Kangasniemi