Lukijalta: Mikkelin kaupunkia on kehitettävä kokonaisuutena

Lausunnolla olleessa Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040:ssa todetaan, että kaavoituksessa on kyse kaupunkilaisten yhteisestä tulevaisuudesta ja ympäristöstä, missä on hyvä asua, opiskella, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa.

Tähän tulee lisätä myös yrittäminen ja elinkeinojen harjoittaminen.
Kaavoitus perustuu lainsäädäntöön. Tämä antaa kuitenkin pelivaraa, millä tavoin kaavoitukselle annettuja strategisia tavoitteita toteutetaan.

Mikkelin kantakaupungin kaavaehdotus lähtee olettamuksesta, että kantakaupungin väestömäärä olisi kasvava. Ennuste vaihtelee 100 ja 500 henkilön välillä.

Olettamus on tilastojen valossa looginen, mutta kyse on pitkälti kaupungin ja maakunnan sisäisestä muuttoliikkeestä.

Pelkkä postiosoitteen vaihtuminen ei tuo lisää elinvoimaa, kasvata kysyntää tai lisää palvelujen tarvetta. Kyseessä on pitkälti nollasummatilanne, jossa toinen alue saa jotakin ja toinen menettää.

Voidaankin kysyä, onko kaavaluonnoksella tarkoitus vastata oletettuun kaupungistumiskehitykseen vai ruokkia sitä? Tämä liittyy kantakaupungin kehittämiseen myös mm. koulutilaratkaisujen osalta sekä suhteessa kaupungin muiden taajamien kehittämiseen.

Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 8.10.2012 rakennemallin, jonka ykkösprioriteettina on seudun nykyiset keskukset ja, että niitä ympäröiviä alueita kehitetään vahvasti. Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi suhteessa rakennemalliin jää kuitenkin käytännössä tekemättä.

Kaavaselostuksessa viitataan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Tältä osin viittaukset ovat vanhentuneita eivätkä vastaa uusia 1.4.2018 voimaan tulleita tavoitteita.

Uusissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että alueellisen kehityksen erot johtuvat yhä enemmän ei-aineellisista tekijöistä.

Kaupunkiseudut ja maaseutumaiset alueet tarjoavat erilaisia ympäristöjä ja vetovoimatekijöitä elinkeinotoiminnalle ja asumiselle. Monipaikkainen asuminen yleistyy, ja tiiviimmät ja väljemmät alueet kytkeytyvät toisiinsa entistä vahvemmin.

Sekä keskusta-alueiden että maaseudun taajamien ja kyläverkoston elinvoimaisuus ja kehittämismahdollisuudet lisääntyvät, kun yhdyskuntarakenteen kehittämisen lähtökohtana on mm. hyvä saavutettavuus, olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen, asuntotuotannon riittävyys sekä terveellinen ja turvallinen elinympäristö.

Laskeva väestömäärä vaatii koko kaupungin kehittämistä, jossa vetovoimatekijöitä haetaan nykyistä laajemmalla näkökulmalla. Mikkelillä on mahdollisuus lisätä vetovoimaa tarjoamalla edullista asumista lähellä luontoa ja palveluja.

Joukkoliikenteeseen panostamalla saadaan ajallisesti lähellä olevat taajamat kehitykseen mukaan.

Tarjoamalla tasokkaat päiväkodit, koulut ja perusterveydenhuoltopalvelut kaikissa taajamissa, voidaan luoda elinvoimainen verkostokaupunki, jonka kehitys ei ole vain kantakaupungin varassa. Tämä olisi selkeä kilpailuetu moniin muihin kaupunkeihin verrattuna.

Mikkelin vahvuuksia ovatkin pelkän kantakaupungin kehittämisen sijaan monipaikkaisuuden tukeminen ja kaupungin eri taajamien sekä haja-asutusalueiden kytkeminen toisiinsa. Mikkelin kantakaupungin kaavoitus tulee sitoa paremmin osaksi koko kaupungin kehittämistä.

Vesa Kallio
toiminnanjohtaja
MTK-Etelä-Savo