Mielipide: Mikkelin kaupunki ei hengitä samaa ilmaa kuin Mikkelin asukkaat

Jokainen huonosti käytetty verokruunu on varastamista kansalta, todettiin Ruotsissa aikanaan.

Tällä mielellä olivat myös mikkeliläiset suuresta verokorotuksesta kuultuaan.

He ovat oikeutetusti olleet vihaisia ja kysyneet, miksi veroja korotetaan niin paljon, kun samaan aikaan lähipalveluja lakkautetaan ja euroja käytetään heidän mielestään vääriin kohteisiin.

Valtuuston oikeistolaisilla olisi pitänyt olla kykyä nähdä huominen, aistia tulevaisuus.

Rahat tulee ohjata peruspalveluihin: koulutukseen, varhaiskasvatukseen, kirjastoihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Tätä tukevat myös lukuisat tutkimukset. Suomalaiset ovat halukkaita maksamaan veroja, jos he saavat vastineeksi laadukkaita ja monipuolisia yhteiskunnan peruspalveluja.

Minulle tärkeää on monipuolisten palveluiden turvaaminen kaikille mikkeliläisille sekä tasa-arvoisen kaupunkikehityksen varmistaminen.

On surullista, että Mikkelissä maaseudun ja kaupungin välinen vastakkainasettelu on kasvanut ja mikkeliläisten nuorten välille on aikuisten taholta luotu kuilua.

Eriarvoisuuden tunne on voimistunut. Kuulluksi tulemisen tunne on heikentynyt.

Kaupungistumisen voimistuessa aikoo Mikkeli heikentää lähiöidensä palveluita lakkauttamalla kirjastoja ja samaan aikaan kun pääkaupunkiseudulta halutaan muuttaa maalle, aikoo Mikkeli heikentää Ristiinan vetovoimaa lakkauttamalla lukion.

Tässä ei ole mitään järkeä. Nyt jos koskaan valtuuston oikeistolaisilla olisi pitänyt olla malttia ja kykyä nähdä huominen, aistia tulevaisuus.

Ihmisille kaupungista huokuva tunne on tärkein. Mikkeli ei hengitä tällä hetkellä kaupunkilaistensa kanssa samaa ilmaa ja se ei tiedä kaupungille hyvää.

Mikkeli voidaan helposti ohittaa, sillä jos tunne kaupungista ei ole myönteinen, voi maaseudun rauhaa etsivät löytää asuinpaikkansa muualta kuin Mikkelin maaseudulta, tai he jotka kaupunkiolosuhteita kaipaavat, löytävät kotinsa toisista kaupungeista, joissa on ihmisläheisempi ilmapiiri.

Oulun yliopiston professori Tiina Kinnunen piti erinomaisen juhlapuheen Mikkelin kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlassa.

Sodan sosiaali- ja kulttuurihistorian asiantuntijana hän kertoi, kuinka sisällissodassa kahtia jakautunut kansa kykeni yhdistämään voimansa talvisodan syttyessä.

Hänen mukaansa kaksi keskeistä asiaa olivat lasten oppivelvollisuus ja kirjastot. Niiden ansiosta Suomeen oli synnytetty myönteinen ilmapiiri, joka oli puolustamisen arvoinen.

Koulutus ja kirjastot ovat meille hyvin syvälle juurtuneita asioita. Talous korjataan rahalla, mutta ihmisten tunne siitä, että Mikkeli on hyvä kaupunki, on romahtanut.

Tätä ei positiivisella tilinpäätökselläkään korjata.

Kestävä talous on tärkeää, mutta talouden tasapainottaminen on aina tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Sosiaalisen kestävyyden vahvistamisen lähtökohta on kokonaisvaltainen kaupunkihyvinvointi, jossa mukana ovat yhteiskunnallisen osallisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja haittojen ehkäiseminen, sekä kaupunginosien ja kylien välisen koheesion vahvistaminen, joka on myös turvallisuuden edistämisen yksi keskeinen kulmakivi.

Toivon seuraavien kuntavaalien myötä kaupunginvaltuustoon palveluja ja ihmisiä puolustavaa enemmistöä.

Enemmistöä, joka näkee mahdollisuudet, tarttuu potentiaaliin ja kääntää suunnan.

Satu Taavitsainen

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Mikkeli