Mielipide: Malttia verkkopalvelumaksuja koskevaan keskusteluun

Sähkön siirtomaksut ovat nousseet merkittävästi vuoden 2011 Tapani-myrskyn jälkimainingeissa. Eduskunnan edellyttämää toimitusvarmuutta parantava maakaapelointi sitoo paljon pääomaa. Näin on erityisesti alhaisen kaapelointiasteen maakunnallisissa yhtiöissä. Sen sijaan kaupunkiyhtiöissä eivät toimitusvarmuusinvestoinnit juurikaan rasita taloutta. Verkko oli alun perinkin maan uumenissa.

Merkittävin kustannustekijä sähkönsiirrossa on sähköverkon infrastruktuuri ja siihen sitoutunut pääoma. Sähkönsiirron kustannus ei ole juurikaan sidoksissa sähkönsiirron määrään eli energiaan, vaan siihen, kuinka paljon sähköä siirretään hetkellisesti eli tehoon. Verkko maksaa, käyttää sitä tai ei. Toisaalta myös siirron etäisyys ratkaisee. Järvi-Suomen Energia Oy:n verkkopituus on noin 265 metriä asiakasta kohden. Mediaaniarvo maassamme on noin 150 metriä ja kaupungeissa tyypillisesti noin 50 metriä asiakasta kohden.

Energiavirasto määrää kohtuullisen tuoton, jonka yhtiöt voivat asiakkailtaan periä. Järvi-Suomessa tuottoa on peritty Energiaviraston määräämää rajaa vähemmän. Myös maksetut osingot ovat koituneet alueen asukkaiden hyväksi keveämpänä kuntataloutena. Alueen 50 000 vapaa-ajanasunnon omistajat, esimerkiksi rikkaan pääkaupunkiseudun kesämökkiläiset, tukevat myös omaa vähäväkistä maakuntaamme osinkojen muodossa.

Järvi-Suomessa tuottoa on peritty Energiaviraston määräämää rajaa vähemmän. — Juha Korpijärvi

Maakunnan siirtoyhtiöt toimivat erittäin tehokkaasti. Energiaviraston mukaan Järvi-Suomen Energia Oy:n operatiivisen toiminnan tehokkuus on sijalla viisi maan noin kahdeksastakymmenestä siirtoyhtiöstä. Harvaan asuttu ja vesistöjen rikkoma jakelualue on lisäksi vaikea.

Lopuksi haluaisin lohduttaa niitä sähkön kuluttajia, jotka maksavat maakaapeloinnista, mutta joiden liittymä sijaitsee ilmajohdon päässä. Niin sanotun runkoverkon kaapelointi koituu myös heidän edukseen. Sähköasemalähdöt saattavat olla jopa useiden kymmenien kilometrien pituisia, ja jo alkupään ensimmäisten kilometrien kaapelointi auttaa merkittävästi myös loppupään kuluttajaa.

Juha Korpijärvi

Tekniikan tohtori, sähkötekniikan yliopettaja, Järvi-Suomen Energia Oy:n hallituksen jäsen