Lukijalta: Kyyveden kuormitus ei ole yksin turvetuotannosta kiinni

Rauni Berndt Pelastetaan Savon veet ry:stä oli huolissaan (L-S 17.4.) Kyyveden tummenevasta ja pohjan mutaiseksi tekevästä vedestä.

Tummumisen eli ruskeaksi värjäytymisen syy oli hänen mielestään alueen turvetuotanto.

Teimme Suomen Turvetuottajat ry:n toimeksiannosta 11.4. mittauksen, jonka tarkoituksena oli selvittää turvetuotannon osuus Kyyveteen laskevien vesien humus- ja kiintoainepitoisuuksista.

Mittaus tehtiin seitsemästä suurimmasta Kyyveteen vettä tuovasta joesta ja purosta sekä valuma-alueen viiden turvetuotantoalueen poistovedestä.

Samat mittaukset tehtiin myös Emostensuon alueelta lähtevästä vedestä. Emostensuolla on aiottu aloittaa turvetuotanto, mutta asiasta on valitettu ja suoalue on edelleen koskematon.

Kohteista mitattiin veden virtaama (litraa sekunnissa), veden kemiallinen hapenkulutus, joka kuvaa veteen liuenneen orgaanisen aineen kuten humuksen määrää milligrammoina litraa kohden sekä kiintoainepitoisuus samoin milligrammoina litraa kohden.

Veteen suon sisällä liuennut humus aiheuttaa veden värjäytymistä ruskeaksi ja kiintoaineet alapuoliseen järveen saapuessaan järven pohjan liettymistä.

Kiintoaine on pääosin virtaavan veden uoman seinämistä ja pohjasta mukaansa repimää maa-ainesta. Tätä kutsutaan eroosioksi.

Havaintojemme mukaan osa veteen liuenneesta ja sen ruskeaksi värjänneestä humuksesta muuttuu hapekkaassa järvivedessä uudestaan kiinteiksi ”hippusiksi” ja aiheuttaa pohjaan vajotessaan kiintoaineen tavoin pohjan liettymistä ja mutaisuutta.

Mittauksiemme mukaan turvetuotantovesien osuus kaikista Kyyveteen valuvista vesistä oli 3,5 prosenttia, veteen liuenneesta humuksesta 4 prosenttia ja kiintoaineesta kaksi prosenttia. Valtaosa humuksesta ja kiintoaineesta tulee siis muista maankäyttömuodoista kuin turvetuotannosta.

Tulokset olivat hyvin samankaltaiset kuin tekemissämme kymmenissä muissakin mittauksissa, eli turvetuotannon osuus alapuolisen vesistön kuormituksesta on samaa suuruusluokkaa kuin sieltä lähtevien vesien osuus vastaanottavaan vesistöön tulevasta kokonaisvirtaamasta.

Turvetuotannosta lähtevien vesien humuspitoisuus oli keskimäärin 26,8 milligrammaa litrassa ja kiintoainepitoisuus 1,1 milligrammaa litrassa.

Kiistanalaiselta koskemattomalta Emostensuon alueelta lähtevän veden humuspitoisuus oli 51,5 milligrammaa litraa kohden ja kiintoainepitoisuus 2,2 milligrammaa litrassa, eli arvot olivat huomattavasti korkeammat kuin turvetuotannosta lähtevien vesien.

Tapio Salminen
vesirakennusinsinööri
Saloy Oy