Mielipide: Väärä vastakkainasettelu Ristiinan lukioasiassa

Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Taina Harmoisen kirjoituksesta (L-S 27.10.) saa sen väärän kuvan, että Mikkelin lukion laadukas opetus ja Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen säilyttäminen olisivat toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja.

Harmoisen johtama lautakunta hyväksyi, äänin 8—2, torstaina 17.10. esitykseksi kaupunginhallitukselle päätöksen, jossa lukiokoulutukselta vaadittuja säästöjä haettaisiin esimerkiksi kurssitarjontaa supistamalla ja muun muassa lukion hallinnosta.

Mikkelin lukion keskustan toimipisteen kursseja ei tässä esityksessä vähennettäisi suinkaan Harmoisen esittämää 80—90 kurssia. Esityksessä puhutaan noin 40 kurssista. Päätökseksi tulleen esityksen säästöarvio on hieman yli 210 000 euroa.

Ei ole esitetty, että hallintoa nipistettäisiin Ristiinan toimipisteen hallinnosta, vaan kokonaisuutena Mikkelin lukion hallinnosta.

Hallinnon supistamisen osalta Harmoisen kirjoituksessa on asiavirhe. Ei ole esitetty, että hallintoa nipistettäisiin Ristiinan toimipisteen hallinnosta, vaan kokonaisuutena Mikkelin lukion hallinnosta.

Ristiinan toimipisteen hallinto on jo keventynyt, kun Ristiinan lukion rehtorin virka lakkasi 31.12.2018. Mikkelin lukiossa on ollut rehtori, apulaisrehtori ja johtava rehtori jo ennen kuin Ristiinan toimipiste on Mikkelin lukion alle siirretty.

Harmoinen kirjoittaa myös, että Ristiinan lukion toiminnan jatkuminen ja keskustan toimipisteen kurssien karsiminen kasvattaisi ryhmäkokoja 33—35 opiskelijaan.

Ymmärtääkseni noin 70 opiskelijan siirtyminen Ristiinasta keskustaan kasvattaisi ryhmäkokoja vähintään saman verran. Lisäksi jo nyt noin 700 opiskelijan lukiossa kurssien laaja määrä on osin silmänlumetta.

Suosituimmat kurssit täyttyvät niin nopeasti, ettei niille mahdu kaikki halukkaat, ja näin kurssille pääsy viivästyy joidenkin opiskelijoiden osalta joka tapauksessa seuraavaan vuoteen.

Lukiokoulutus on kaupungille sen tuottamaan hyötyyn nähden hyvin edullista, sillä valtio korvaa sitä varsin merkittävästi. Tänä vuonna koko lukiokoulutus maksaa Mikkelille valtionosuuksien (tänä vuonna noin 5 500 euroa per opiskelija) jälkeen vain noin 750 000 — 800 000 euroa, eli keskimäärin hieman alle tuhat euroa per opiskelija.

Kaupunginhallitus ja viime kädessä valtuusto voivat aivan hyvin tehdä järkevän, Mikkelin kaupungin arvojen mukaisen päätöksen ja panostaa lukiokoulutukseen, ei purkaa sitä.

Kuten Harmoinen sanoo, korkeatasoinen lukiokoulutus on mikkeliläisille nuorille tärkeää. Pidetään se siis sellaisena!

Janne Strengell

kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (kesk.)
Ristiina, Mikkeli