Mielipide: Mikkelin koululaiset tarvitsevat kirjastopolkunsa — pääkirjasto ei kykene yksin ottamaan vastaan kaikkia peruskoululaisia

Me mikkeliläiset äidinkielen opettajat olemme järkyttyneinä seuranneet Mikkelin kaupungin suunnitelmia lakkauttaa viisi lähikirjastoa kaupungistamme.

Valtakunnan tasolla lasten ja nuorten lukemisen vähenemiseen on puututtu erilaisin hankkein. Samaan aikaan kaupunki aikoo päättää Lukemisen unelmavuoden näin nololla tavalla.

Näin kaupunki viestii nuorillemme, ettei lukeminen olekaan tärkeää.

Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan jokaisella vuosiluokalla luetaan tietty määrä kirjoja. Oppilaat ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan käyvät siis useita kertoja vuodessa lähikirjastossaan etsimässä luettavaa.

Kirjojen lainaamisen lisäksi on muistettava, että kirjasto on oppilaille tärkeä paikka harjoitella tiedonhakua ammattitaitoisten kirjastonhoitajien ohjauksessa.

Mikkelin perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluu kirjastopolku, jota ei pystytä toteuttamaan, jos kaupungissa on vain yksi kirjasto.

Pääkirjasto ei pysty vastaanottamaan koko kaupungin peruskoululaisia kirjastopolkukäynneille, tavallisista lainauskäynneistä puhumattakaan.

Onko säästölaskelmissa huomioitu se, että lakkautusuhan alla olevien kirjastojen lähikouluista tulisi vuosittain lukuisia tilausajoja pääkirjastolle ja että pääkirjastolla tarvittaisiin näihin käynteihin lisää työvoimaa?

Vai onko kirjastopolku ja lainaamiskäynnit tarkoitus unohtaa kokonaan, opetussuunnitelmasta huolimatta?

Onko lasten ja nuorten lukutaidosta säästäminen oikea arvovalinta?

Jos luovumme kirjastoista nyt, lapsemme eivät niitä saa koskaan takaisin.

Annetaan mikkeliläisen koululaisen kulkea kirjastopolkunsa lähikirjaston palveluja käyttäen.

Karoliina Saarikoski
Rantakylän yhtenäiskoulun äidinkielen opettaja
Mikkelin seudun äidinkielen opettajat ry:n puheenjohtaja

Luetuimmat