Mielipide: Mikkelin museotoimi on unohtanut paikallisen urheiluhistorian

Etelä-Savon maakuntamuseo kokosi Savonlinnan SaPKon 90-vuotisjuhlan kunniaksi erinomaisen näyttelyn urheiluseuran vaiheista.

Kaunis kiitos kaupungilta pässipaidoille, jotka pitävät kaupunkia jotenkin hengissä, vievät talven yli.

Mitä tekee Mikkeli samassa tilanteessa?

Sulkee museoiden ovia ja ikkunoita, unohtaa tutkitun tiedon, keskittyy vaihtoehtototuuksien jakamiseen vuodesta 1918.

Urheiluväen juhlat ohitetaan vaikenemalla.

Huumassa on jäänyt huomaamatta, että 90 prosenttia suomalaisista on jossakin elämänsä vaiheessa ollut mukana urheiluseuran toiminnassa, myös Mikkelissä.

Useimmiten on ollut kyse Mikkelin Palloilijoista, Mikkelin Pallo-Kissoista tai Mikkelin Jukureista.

Palloiluhulluuden vakavuudesta kertoo se, että kaupunkimme on väkiluvultaan pienin kaupunki, jossa on taisteltu paikallisotteluissa Suomen jalkapallomestaruudesta.

Eikä huonolla menestyksellä.

Mikkeli tunnettiin jalkapallostaan. Vielä alkaneen vuosituhannen taitteessa Mikkeli oli sama kuin Saimaa, Mannerheim ja MP.

90 prosenttia suomalaisista on jossakin elämänsä vaiheessa ollut mukana urheiluseuran toiminnassa, myös Mikkelissä.

Urheiluseurat ovat olleet vahvasti mukana rakentamassa Mikkeliä. Niistä on tullut suurelle osalle meistä tärkeä palikka mikkeliläisyyttä.

Kissat viettivät taannoin 60-vuotisjuhliaan, MP:llä 90 vuotta tulee täyteen muutaman kuukauden kuluttua, Jukurit aloittelee 50-vuotisjuhlavuottaan kesällä.

Valistuneissa kaupungeissa on oivallettu seurojen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys, unohtamatta taloutta ja kansanterveyttä. Ne nähdään tärkeäksi osaksi paikalliskulttuuria.

Kun museotoimella on ollut pallo hukassa, jää Urski, Hänski ja matka Ilmarisen kaukalosta Ikiomaan kaikkine tarinoineen näkemättä ja kokematta.

Tätä tarinaa kaivataan. Muuten ei ole selitettävissä ne tuhannet yhteydenotot yksityisten ylläpitämille nettisivuille. Juuria etsitään, miun Mikkeli kiinnostaa.

Museot juhlistavat palloiluseurojen työtä sulkemalla ovia. Ei ole kohtuutonta vaatia päättäjiltä museoiden ovien aukaisemista ja seinien täyttämistä paikallisten seurojen tasavuosien kunniaksi jalka- ja jääpallon sekä jääkiekon historialla.

Lajien harrastajia ja seuraajia on maailmassa miljardi, Suomessa satojatuhansia, Mikkelissä kymmeniätuhansia.

Mutta palaa se sauna meilläkin. Mikkelin kaupungin liikuntatoimi ja museot julkaisivat yhteistyössä vuonna 1992 tutkija Hannu Lähteen vahvalla tutkimusotteella kirjoittaman historiateoksen Urheileva Mikkeli.

Se tarina päättyy toiseen maailmansotaan. Urheilevan Mikkelin tarina odottaa jatkoa.

Museo on ainut kuntien organisaatioon kuuluva tutkimusyksikkö. Se on vapautettava köyhän kaupungin markkinavetoisen unelmahötön käsikassaran roolista ja päästettävä vaativien perustehtäviensä äärelle.

Se on museon velka niin kaupunkimme juhliville palloiluseuroille kuin mikkeliläisyyttä etsiville veronmaksajille .