Mielipide: Koko itäinen Suomi tarvitsee nykyistä nopeampia ratayhteyksiä

Länsi-Savon pääkirjoituksessa 9.10. kysyttiin, onko Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan suunnitellusta itäradan uudesta linjauksesta saatava hyöty Mikkelille, Etelä-Savolle ja Itä-Suomelle niin suuri, että rakentaminen on järkevää ja realistista.

Itä-Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys kaupunkien, kuntien, maakuntien ja elinkeinoelämän piirissä siitä, että Itä-Suomen radat pitää saada nopeiksi.

Kuten pääkirjoituksessa todetaan, tavoite on oikea ja sen eteen pitää tehdä töitä.

Tavoitteen edistämiseksi on yhdistetty koko Itä-Suomen voimat. Viisi Itä-Suomen maakuntaa ovat asettaneet rataverkon kehittämistavoitteeksi kolmen tunnin matka-ajan Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin.

Parempi saavutettavuus ja lyhyemmät matka-ajat antavat uutta nostetta Itä-Suomen elinkeinoelämälle, mahdollistavat paikasta riippumattoman työn ja hillitsevät liikenteen päästöjä.

Myös lentoliikenteen vaikea tilanne ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet puoltavat nopeiden ratayhteyksien kehittämistä.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää toimenpiteitä sekä nykyisellä rataverkolla että Porvoo-Kouvola oikoradan toteuttamista.

Mikkelin kaupunginhallitus ja Etelä-Savon maakuntahallitus ovat pitäneet tärkeänä Savon radan henkilöliikenteen nopeuden nostamista ja puuttuvien nopeuttamistoimenpiteiden toteuttamista.

Tulevaisuuden Helsinki-Pietari -yhteyden osalta maakuntahallitus tukee Porvoo-Koskenkylä-Kouvola -linjausta, joka olisi Etelä-Savon ja Itä-Suomen kannalta tarkoituksenmukaisin oikoratayhteys Helsinkiin. Se parantaisi myös yhteyksiä Pietariin.

Kyse on pitkän aikavälin tavoitteesta. Itä-Suomi on huomattavasti heikommin saavutettavissa raideliikenteellä Helsingistä kuin läntinen Suomi, mikä johtuu pitkälti rataverkon ominaisuuksista.

Pohjanmaan radalla suurin sallittu nopeus henkilöliikenteessä on 200 kilometriä tunnissa Helsingistä Ouluun. Vastaava nopeus on mahdollinen Savon radalla lyhyen matkaa Mikkelin eteläpuolella.

Pääkirjoituksessa epäillään, ryhdytäänkö miljardihankkeisiin ilman, että hyödyt ja hyötysuhteet on tarkkaan mietitty. Etenkään kun miljardien maksajasta ei ole vielä mitään tietoa.

Vaikutusarvioiden osalta olemme luottaneet Väyläviraston asiantuntemukseen. Väylävirasto julkaisi keväällä selvityksen itään suuntautuvan henkilöliikenteen nopeuttamisesta ja raideverkon palvelutason nostosta.

Selvityksessä vertailtiin nykyisen rataverkon parantamista ja uusia ratakäytäviä Porvoon kautta Kouvolaan tai Porvoon ja Kotkan kautta Luumäelle. Väyläviraston mukaan ratayhteys on kannattavuudeltaan samaa luokkaa Turun tunnin junayhteyden kanssa.

Lähtökohtana suurten ratahankkeiden toteutuksessa on tulevaisuudessakin valtion rahoitus.

Selvityksen mukaan Itäradan Porvoo-Kouvola -linjaus on paras vaihtoehto uudeksi idän suunnan yhteydeksi.

Se parantaa laajimmin itäisen Suomen yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja tuo suuremmat taloudelliset vaikutukset myös Helsingille ja Vantaalle.

Ilman suunnittelua ratoja ei rakenneta. Lähtökohtaisesti valtio vastaa suunnittelusta.

Valtio on kuitenkin edellyttänyt kaupunkien osallistuvan suurten ratahankkeiden suunnittelun rahoittamiseen.

Uuden ratayhteyden suunnittelu on aloitettava mahdollisimman pian, sillä pitkässä hankkeessa on useita vaiheita ja niiden läpivienti vie paljon aikaa.

Turun ja Tampereen suuntien kunnat ovat ilmoittaneet osallistuvansa omien suuntiensa ratahankkeiden suunnittelun kustannuksiin.

Idän suunnassa ovat sekä Savon että Karjalan radan kaupungit ja kunnat ilmoittaneet osallistuvansa suunnittelusta vastaavan hankeyhtiön rahoittamiseen. 11 kaupunkia ja 5 kuntaa on ilmoittanut olevansa mukana.

Kuntien vaikean taloustilanteen tietäen ei päätös ole ollut helppo. Kuitenkin kysymys on investoinnista tulevaisuuteen. Puolta Suomea ei saa sivuuttaa.

Varsinaisen rakentamisen rahoitus on vielä avoinna. Lähtökohtana suurten ratahankkeiden toteutuksessa on tulevaisuudessakin valtion rahoitus.

Olemme tyytyväisiä siitä, että edunvalvonta tuottaa toivottuja tuloksia mutta työ on vasta alussa.

Timo Halonen

Mikkelin kaupunginjohtaja

Pentti Mäkinen

Etelä-Savon maakuntajohtaja