Mielipide: Osa Urpolan koululaisten vanhemmista oli tyytyväisiä vanhoihin tiloihin – meidän mielipidettämme ei kuitenkaan kysytty

Yläasteen fysiikan opettajani Raimo Luhtavaara laittoi meidät kiertämään koulua, mikäli haukotteli tunnilla.

Haukottelu johtui kuulemma hapen puutteesta ja jos aivot eivät saa happea, ei todennäköisesti opi mitään. Kiersimme siis silloin tällöin koulurakennusta.

Luhtavaara opetti myös lukiolaisille pitkää matematiikkaa. Lieneekö sattumaa, että Haukivuoren lukion pitkän matematiikan ylioppilastulokset olivat valtakunnan priimaa?

Lapseni aloittivat Urpolan koulussa tammikuussa 2019.

Olin ihmeissäni kommenteista ”odota vain, kohta lapsesi ovat kipeinä” tai ”kyllä ne terveetkin sairastuvat”, kun kerroin missä lapseni opiskelivat tai ettei meillä kärsitty sisäilmaoireista.

Urpolan koulu aiotaan purkaa uuden itäisen aluekoulun alta.

Ensiksikään en ymmärrä, miksi uusi koulu pitäisi rakentaa juuri samalle paikalle kuin nykyinen koulu.

Ympärillä kun on kenttää ja tilaa ja kaupunki kärsii liikuntasalien puutteesta. Purkukustannukset itsestään nousevat satoihin tuhansiin.

En myöskään ymmärrä, miksi laskevassa oppilasmäärässä täytyy rakentaa uusi, iso koulu.

Sisäilmaongelmien vuoksi opiskeluja ei jatketa Urpolassa, vaikka purkaminen hyvin todennäköisesti ei tässä kaupungin taloustilanteessa ala piankaan.

Huomioitavaa on myös se, että väliaikaisratkaisuksi tarkoitettu Urheilupuiston koulu on ollut parakkikouluna jo keväästä 2018.

Kaksi vuosiluokkaa on siis opiskellut koko yläkoulunsa parakissa. Urpolan koulun väistötilojen on myös tarkoitus olla väliaikaisratkaisu.

Miksemme hyödyntäisi ympäri Mikkeliä sijaitsevia lähipitäjien kouluja ja kuljettaisi oppilaitamme niihin?

Kaikki Urpolan koulun oppilaat ovat nyt siirtyneet väistötiloihin. Kaikille ei ole löytynyt luokkahuonetta ammattikorkeakoulun kampuksen tiloista ja on jouduttu tekemään ratkaisuja, jossa osa luokista sijaitsee konteissa.

Koen, että niiden vanhempien, jotka olimme tyytyväisiä entisen koulun tiloihin, mielipidettä ei ole huomioitu, saati kysytty.

Kävin keväällä 2019 puhumassa parakkikoulussa ja ensimmäinen huomioni oli hapen puute. Muistin peruskoulun fysiikantunnit.

Lapsen oppimiselle tärkeintä on riittävä uni ja happi. Olen hyvin pettynyt ratkaisuun, jossa vanhempana minun täytyisi hyväksyä lapseni oppimenestyksen lasku ja mahdollinen päivittäinen päänsärky koska hän ja sadat oireettomat koulutoverinsa opiskelevat sopimattomissa tiloissa.

En vähättele heitä, jotka sisäilmasta kärsivät eikä kirjoitukseni tarkoitus ole aloittaa alusta keskustelua, onko jossain sisäilmaongelmia vai ei, vaan herättää pohdintaa siitä, millainen ratkaisu on kustannus- ja oppimistehokas ja tyydyttää useimpia.

Miksemme hyödyntäisi ympäri Mikkeliä sijaitsevia lähipitäjien kouluja ja kuljettaisi oppilaitamme niihin?

Miksi maksaa kovaa vuokraa konteista, jotka eivät sovellu opetustilaksi?

Uskon, että kaupungille olisi huomattavasti halvempaa maksaa kuljetukset keskustan oppilaille lähialueen kouluihin, kuin maksaa epäterveellisistä konteista. Tai mikseivät ne lapset, jotka haluavat, voisi jatkaa Urpolassa?

Kurjassa taloustilanteessa meidän vanhempien ja veronmaksajien olisi helpompi ymmärtää pidemmät koulumatkat kuin 20 miljoonan euron lisävelka tai vuosia kestävät ”väliaikaisratkaisut” ongelmineen.

Kati Häkkinen

Urpolan koululaisen äiti

Mikkeli