Mielipide: Savosta tarvitaan kunnon yhdysväylä länteen

Mikkelin ja yleensä Savon päättäjien ajattelusta näyttää täysin puuttuvan yksi iso asia: askel länteen. Ei siis aina katseltaisi Mikkelistä vain itään ja etelään.

Omassa maassaan yhä enemmän matkustavat suomalaiset tarvitsevat hyvän, leveän ja nopean väylän länteen sekä joustavassa aikataulussa kulkevat junat ja bussit. Vihdoinkin. Julkiset yhteydet esimerkiksi Seinäjoelle, Poriin, Parkanoon, Tampereelle ja Vaasaan ovat edelleen hyvin rasittavat.

Siellä päin asuvat ihmiset eivät edes halua käydä ainakaan Mikkelissä huonojen yhteyksien takia. Tänne ei ole mitään vetovoimaa.

Tämä on ikävää, kun henkilöautollakin matka kestää vähintään 5–6 tuntia. Savo on ikään kuin eristyksissä ja elää tuijottaen itään, etelään ja hieman pohjoiseen.

Itse olen kotoisin Jalasjärveltä ja ollut avioliitossa lasteni isän kanssa Mikkelissä vuodesta 1975 lähtien. Vuodesta 2000 alkaen oli tauko, paluumuutin Mikkeliin 2017.

Autolla ajo länteen oli aina iso rasitus, varsinkin lasten kanssa yksin talvisin. Ja nykyäänkin junien ja bussien aikataulut Jyväskylän tai Tampereen kautta synkronoivat niin huonosti, että matkaan kuluu kuusi tuntia suuntaansa! Odotusaikaa vaihtojen välillä on aivan liikaa.

Tämä ei voi olla nykyaikaa, eikä nykyaikaisen ihmisen mukavaa matkustamista!

Lännessä valtatie 3:n varrella Mikkeliä pidetäänkin savolaisena mettäkylänä edelleen. Tämän seudun asioista ei haluta tietää, ja esimerkiksi Saimaa on siellä täysin tuntematon käsite ja järvi.

Miksi Mikkeli ei halua yhteistyötä lännen kanssa ja osaltaan vaadi mahdollisimman hyvää suoraa väylää mahdollisimman suoraan länteen?

Minusta tämä asia pitäisi nostaa pöydälle. Ei tiedä, mitä kaikkea hyvää se voisi poikia, esimerkiksi nuoret parit voisivat alkaa muuttaa tänne järvien lähelle, ja isovanhempien olisi helppo käydä täällä hyvien yhteyksien ansiosta. Eivät pohjalaiset mitään köyhiä ole. Nykyään ikäihmiset eivät jaksa ajaa näin pitkiä matkoja, eivät uudenaikaisella sähköautollakaan.

Pohjanmaallahan ei juuri ole järviä, joita ainakin minä ihailen, ja osaksi niiden ansiosta paluumuutin.

Marja-Liisa Ahvenniemi

Mikkeli