Mielipide: Mikkelin kaupungin palveluja ei saa leikata

Mikkelin kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelystä näyttää tulevan vaikea.

Mikkelin 2020 alijäämä on noin kuusi miljoonaa euroa, taseen alijäämä noin 50 miljoonaa ja velka nousee noin 340 miljoonaan.

Mikkelin kaupungin tämän vuoden sotemenoiksi ilman koronakustannuksia on arvioitu 210 miljoonaa.

Sotemenot ovat noin puolet kaupungin vuosibudjetista ja noin 20 prosenttia asukasta kohti Suomen keskitasoa korkeammat.

Sotemenojen kasvu on pakottanut Mikkelin kaupungin leikkauksiin.

Henkilöstöä on vähennetty vuoden aikana yli sadalla, päiväkotien, koulujen ja kirjastojen määrää on supistettu, kumppanuussopimuksia, avustuksia ja tiehoitorahoitusta leikattu.

Lisäksi keskusteluissa on ollut orkesterin ja lentokentän alasajo sekä Suur-Savon sähkön ja Etelä-Savon energian osakkeiden myynti.

Kaupungin talouden tasapainottamisessa ei kannata tehdä paniikkiratkaisuja. Jos sote-menoja ei saada kuriin, on energiaomaisuuden myynti tai palvelujen lisäleikkaukset vain tekohengitystä.

Mikkeli ei ole yksin, sillä 2019 Suomen 311 kunnasta tilikauden tulos oli 225 kunnassa alijäämäinen, suurin syy oli sote- kustannusten nousu.

Kaikkia valtio ei voi ottaa kriisikuntakäsittelyyn, joten todennäköisesti valtiolta tulee kunnille lisätukia ja kriisikuntakriteereitä löysätään.

Mikkeli ei saa lisää lapsiperheitä, uusia yrityksiä ja työpaikkoja, jos varhaiskasvatus, koulutus, lupapalvelut, vapaa-ajanharrastukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole kunnossa ja helposti saatavilla.

Mikkelin taloudenpidon tulee olla vastuullista, mutta itseään ei pidä säästää hengiltä.

Jarno Strengell

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Mikkeli