Mielipide: Pistohiekan kehittämissuunnitelmat eivät kuulosta edullisilta Puumalan kunnan näkökulmasta

Puumalan kunta ja Adverento Travel Oy ovat neuvotelleet sopimuksesta Pistohiekan kehittämiseksi.

Mediassa asiasta on luotu mielikuviin liittyvä haavekuva eikä tuotu esille mitä tuo mahdollinen sopimus olisi todellisuudessa.

Yritys harjoittaisi lähinnä melontaan ja luontomatkailuun liittyvää toimintaa. Yhtiö vuokraisi lunastusoikeudella kaksi korttelia toimintaansa ja siihen liittyvään rakentamiseen.

Rakentaminen käsittäisi majoitustiloja ja ”järvikylpylän”. Yrityksen rakentamisvelvoite viidessä vuodessa olisi vain 250 neliömetriä.

Kunta sitoutuisi toteuttamaan kunnallistekniikan, sähköliittymät ja laiturin. Kunnan investoinnit olisivat lähes miljoona euroa.

Järvikylpylästä tulee monelle mieleen esimerkiksi Rantasalmen Järvisydämen kaltainen kokonaisuus.

Pistohiekan ”järvikylpylä” olisi varsin karsittu malli, joka käsittäisi vastaanottorakennuksen ravintoloineen ja pari rantasaunaa. Tämän tasoisia ”järvikylpylöitä” on Puumalassa jo muutama tuhat.

Kaiken kaikkiaan velvoitteen mukainen 250 neliön rakentaminen ei voi olla kovin laajaa miltään osin, kun majoitustilaakin pitäisi tehdä. Näistäkin osa olisi kylmillään talvikautena, eli aitatkin ovat mahdollisia.

Sopimus ei tuo järjestystä karavaanaritoimintaan. Se jatkuisi edelleen villinä. Toiminnan ruotuun saamisesta on puhuttu paljon, mutta asia ei etene.

Kun rakentaminen aloitetaan, astuvat laajat liikkumisrajoitukset voimaan. Ne hankaloittavat vakituisten ja loma-asukkaiden elämää. Kieltoalueen ulottaminen Pistohiekan rantavesistöön vaikeuttaa alueen talvimatkailun kehittämistä.

”Järvikylpylä” käsittäisi vastaanottorakennuksen ravintoloineen ja pari rantasaunaa.

Latu-urien, luistelukenttien ja retkiluisteluratojen tekeminen moottorikelkalla on kielletty. Mikä kummallisinta, kunta on hakenut liikkumisrajoituksia.

En pidä sopimusta kunnalle edullisena.

Yrityksen rakentamisvelvoite viidessä vuodessa on yhden omakotitalon verran.

Rakentamiseen varataan alueen parhaat paikat eikä järvikylpylä vastaa sille asetettuja odotuksia.

Yrityksen toiminta ei ole kovin houkuttelevaa uusille investoreille alueelle. Kunnan investoinnit ovat kohtuuttoman suuret eikä edes karavaanaritoimintaa saada järjestettyä. Myös kunnallistekniikan ylläpito kuuluu kunnalle.

Lisäksi liikkumisrajoitukset ovat kohtuuttomia. Panos-tuotossuhde ei ole tasapainossa. Suuri riski on, että alueen rakentaminen jää tähän vaiheeseen.

Miljoona euroa sijoitettuna kirkonkylän keskustan ja sataman kehittämiseen turvaisi osaltaan nykyistä yritystoimintaa ja voisi tuoda uuttakin.

Järkevämpi vaihtoehto olisi kehittää tuolla miljoonalla jo toimivia matkailukeskuksia.

Martti Laine

Puumala