Mielipide: Näin olen laskenut työajan lyhenemisen vaikutuksen ansioihin

Työajan lyhentämistä ja palkanmaksua käsitelleessä kirjoituksessani (L-S 10.9.) olen eräiden lukijoiden mielestä esittänyt asian epätarkasti.

Siksi on ehkä hyvä hieman vertailla tilannetta, jolloin mahdollisesti siirrytään kuuden tunnin työpäivään ilman palkanalennusta.

Jos työstä maksetaan palkkaa 20 euroa tunnissa ja tekee kahdeksan tunnin työpäivää, ansaitsee 160 euroa päivässä. Olen kuullut korkeammistakin tuntipalkoista.

Kun samassa työssä ryhdytään käyttämään, ilman palkanalennusta, kuuden tunnin työaikaa, tekee se 120 euroa päivässä. Päiväansio laskee, ilman palkan alennusta, 40 eurolla päivässä.

Prosentteina ansion menetys on tasan 25.

Toivoisin, että nimimerkin suojassa arvostelevat lukijat kertoisivat, millä perusteilla palkanmaksussa pitäisi kuuden tunnin työaikaan siirtymisen jälkeen laskea palkkoja kahdeksan tunnin työajan perusteella, joka käytännössä merkitsee 33,3 prosentin korotusta.

Halusin kiinnittää huomiota siihen, kenelle jää vastuu työajan lyhentämisestä 25 prosentilla.

Käytäntö on toistuvasti osoittanut, että valtio ja kunnat velkaantuvat lisää. Nyt koronakurimuksen vallitessa ei tulevaisuudessa näy kuin lisävelkaantumista.

Erityisesti valtio joutuu tukemaan kuntia ja ottamaan lisää velkaa, käyttäen velkojen vakuutena muun ohella noin 200 miljardin euron suuruisia työeläkerahastoja.

Eläkeläiset kiristävät lisää vyötään ja tinkivät menoistaan, kun meidän kanssa ei kenenkään tarvitse neuvotella.

Pekka Auvinen

Mikkeli