Mielipide: Mikkeliläinen välikysymys koulutuksesta vastaaville

Suomessa välikysymyksestä on säädetty perustuslaissa. Välikysymyksen voi tehdä vähintään 20 kansanedustajaa. Kysymyksen on käsiteltävä asioita, joista hallitus on vastuussa. Jos menettely olisi mahdollista myös kuntatasolla, esittäisin kaupungin päättäjille, erityisesti koulutuksesta vastaaville tahoille välikysymyksen:

Mikkelin kaupunki on viimeisien vuosien aikana harjoittanut opetustointa alas ajavaa politiikkaa. Leikkauksia on tehty jatkuvasti. Niitä on pääsääntöisesti perusteltu euromääräisin luvuin. Valitettavasti arvioidut kustannussäästöt eivät näy kuntatalouden kokonaiskuvassa, mutta tuntuvat käytännön opetustyön arjessa.

Viimeisimmät päätökset koskevat Ristiinan lukion lakkauttamista sekä perusopetuksen vuosiviikkotuntimäärän laskemisesta. Jälleen on perusteluna kyseenalaiset säästöt.

Arvoisat päättäjät. Voitteko takuuvarmasti osoittaa, että Ristiinan lukion lakkauttaminen tuo kaupungille 250 000 euron säästöt? Oletteko huomioineet, että oppilaiden (mahdollisesti yli 30) siirtyminen esimerkiksi Mäntyharjun lukioon aiheuttaa valtionosuusmenetyksiä noin 6 300 euroa oppilasta kohde. Jos siirtyminen toteutuu, säästötavoitteet kuivuvat kasaan ja päätyvät ehkä negatiiviselle puolelle. Kuvaavaa on, että avi on Mikkelin lukioon tekemänsä työsuojelutarkastuksen yhteydessä todennut henkilöstön liiallista työkuormitusta. Huolena on, lisääkö Ristiinan lukion lakkauttaminen kuormaa entisestään. Tämä asiakirja taisi jäädä lautakuntakäsittelyssä unohduksiin: kannan huolta henkilöstön osaamiskyvyn maksimaalisesta hyödyntämisestä, joka toteutuu oikean kokoisissa opetusryhmissä.

Mihinkä unohtui kaupunkilähiöiden vetovoima? Ristiina on oivallinen kohde kehittää kaupunkikuvaa ja on rikastuttava, Suomessakin ainutlaatuinen asuinlähiö. Ristiinan lukio on osa tätä kokonaiskuvaa. Kelpaisi varmaan maallemuuttoa harkitseville kansalaisille!

Esitän, että Mikkeli siirtyisi kuntalaisia nyt ja tulevassa hyvin kohtelevaan, kokonaisuudet huomioivaan toimintamalliin.

Perusopetuksen vuosiviikkotuntimäärän laskeminen lähelle säädettyä minimiä merkitsee viimeisen naulan irrottamista kauan legendana eläneestä käsitteestä "Mikkeli on koulukaupunki". Täällä on osaava ja taitava henkilöstö huolehtimassa lastemme ja nuortemme kasvatuksesta, mutta kaupungin tarjoamat resurssileikkaukset uuvuttavat kyllä tunnollisimmankin työntekijän. Mistä voidaan vielä tinkiä?

Ennen kaikkea korostan, että nykyinen kaupungin päättävä johto – kaupunginjohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaupunginhallitus – on unohtanut lapset ja nuoret, kaupungin kokonaisvaltaisen, alueellisen hyvinvoinnin kehittämisen sekä yleensä kuntalaisten kuulemisen ensiarvoisen taidon.

Näihin esittämiini kannanottoihin viitaten esitän, että…

No kun minä en voi vaatia epäluottamuslausetta enkä perustuslain mukaista siirtymistä yksinkertaiseen päiväjärjestykseen esitän, että Mikkeli siirtyisi kuntalaisia nyt ja tulevassa hyvin kohtelevaan, kokonaisuudet huomioivaan toimintamalliin.

Osmo Ukkonen