Mielipide: Itä-Savon kuntien siirtyminen Pohjois-Savoon merkitsisi Etelä-Savon maakunnan loppua, kirjoittaa ministeri Jari Leppä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta koskeva lainsäädäntö lähtee lausuntokierrokselle tulevana maanantaina.

Keskustalle tärkeintä on tasa-arvoisten palvelujen turvaaminen jokaiselle suomalaiselle kautta maan. Haluamme pitää palvelut lähellä ihmisiä.

Uudistus on tärkeä myös Suomen talouden kuntoon saamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen menot on saatava vaikeassa tilanteessa olevilta kunnilta vahvempien järjestäjien käsiin.

Tämän vaalikauden aikana ensimmäisessä vaiheessa maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi.

Pian on alkamassa myös parlamentaarisen työryhmän työ, jossa selvitetään, mitä muita tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voidaan siirtää maakunnille.

Ensimmäisen vaiheen jälkeen on luontevaa siirtää maakunnille muun muassa nykyisten ELY-keskusten tehtävät, eli siirtyä kohti monialaisia maakuntia.

Alkavalla lausuntokierroksella on ratkaiseva rooli koko maakuntamme tulevaisuuden osalta.

Mahdollinen Itä-Savon alueen kuntien siirtyminen Pohjois-Savoon merkitsisi, myös maakunnan vaihtumista ja Etelä-Savon ely-keskuksen rajamuutoksia.

Samalla käräjäoikeuksien tuomiopiirejä ja eduskuntavaalien vaalipiirejä jouduttaisiin muokkaamaan. Päätösvalta loittonisi kauemmas palvelujen käyttäjistä.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaisi Etelä-Savon maakunnan loppua, edunvalvontamme heikkenemistä ja esimerkiksi julkisten työpaikkojen sekä rahavirtojen merkittävää vähenemistä.

Itä-Suomen alueiden ja maakuntien yhteistyötä pitää parantaa, mutta siihen ei tarvita maakuntarajojen muutoksia.

Kysymys on koko maakuntamme elinvoiman ja palveluiden kehittymisestä. Meillä on juuri jätetty yhteinen hakemus koskien Savonlinnan saamista Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026.

Keskustalle on selvää, että Etelä-Savo jatkaa nykyisillä rajoilla.

Työn valmistelussa Savonlinnan ja Mikkelin kaupungit sekä Etelä-Savon maakuntaliitto ovat olleet keskiössä. Tämä on myös ollut poikkeuksellinen hanke, joka on kerrankin yhdistänyt koko Itäisen Suomen.

Kaupunkien välillä on hyvää yhteistyötä myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kautta.

Savonlinnan teknologiapuisto ja esimerkiksi kuitulaboratorio ovat ainutlaatuisia yhteistyön tuloksia, joilla luodaan elinvoimaa tulevaisuudessa.

Samaa sarjaa on myös viime syksynä hallituksessa päätetty Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen. Nämä ovat nykyisen maakuntamme yhteisiä hankkeita, joista hyötyy koko Etelä-Savo.

Puhumattakaan meidän elinkeinoelämämme toiminnoista ja luontaisista vahvuuksistamme, joille on tulevaisuudessa entistäkin kovempi kysyntä.

Yhtenäinen Etelä-Savo on ollut ja on Keskustan tavoite. On kuitenkin todettava, että itäsavolaisilla on oikeutettuja huolia liittyen Savonlinnan sairaalaan.

Mielestäni sairaalan asema pitää turvata ja se pystytään turvaamaan tekemällä uudistuksia sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen lainsäädäntöön ilman maakuntarajojen muutoksia.

Nyt tarvitsemme kaikille maakuntamme kunnille yhteisen näkemyksen, kun lausuntoja uudistuksesta annetaan. Kuntapäättäjien on tiedettävä mistä kaikesta uudistuksen ensimmäisestä vaiheessa ja myöhemmin monialaisten maakuntien osalta päättävät.

Keskustalle on selvää, että Etelä-Savo jatkaa nykyisillä rajoilla. Tarvitsemme tahtoa neuvotella ja vahvaa uskoa yhteiseen tekemiseen. Se tuottaa koko maakunnalle hyvää ja luo meille vahvempaa elinvoimaa.

Jari Leppä

maa- ja metsätalousministeri (kesk.)

Pertunmaa